Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 993-994 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - La Tour-Latvakuivuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

itsetoimisesti sen koneen yhteydessä
olevasta sulatuskattilasta johtuvan
aukon eteen, josta sulaa metallia puristuu
matriisiriviä vastaan, ja näin valautuu kiinteä
painorivi. Valinkaavana olleet matriisit
erikoinen vipu- ja ruuvilaite palauttaa
takaisin matriisimakasiiniin. Kutakin
kirjasinta vastaava matriisilevy on
toisesta päästä varustettu erikoisella
hammastuksella, joten matriisit putoavat
kukin vastaavaan kanavaansa ollakseen
taas valmiit ladottaviksi. Kiinteään
riviin ei voi tehdä mitään korjauksia,
pienemmänkin latomavirheen takia se on
uudestaan ladottava ja valettava, Koneen
käyttövoiman antaa sähkömoottori. Muita
tämän ryhmän koneita ovat typografi
ja monoline. — Irtokirjasinkoneista
on tärkein Lanstonin keksimä monotype
(kuva 2). Siihen kuuluu kaksi konetta,
toinen ,,latomista", toinen valamista
varten. Edellisessä, joka muistuttaa
kirjoituskonetta ja käy puristetun ilman
voimalla, lyödään koskettimiston avulla,
käsikirjoituksen tekstiä vastaavasti,
reikiä rullalta toiselle juoksevaan
paperikaistaleeseen. Tämä siirretään
valinkoneeseen, jossa se, samoin liikkuen, panee
toimimaan puristetun ilman käyttämän
herkän ja erittäin monimutkaisen
vipujärjestelmän, paperikaistaleessa olevien
reikien määräämällä tavalla. Kirjasinten
syvennyskuvat (matriisit) ovat kaikki
samassa matriisikehyksessä, jonka
liikunnan yllämainittu vipujärjestelmä ohjaa
niin, että kulloinkin valettavan
kirjasimen syvennyskuva joutuu valinsuun
kohdalle. Valetut kirjasimet latoutuvat
itsetoimisten vipujen avulla valmiisiin
riveihin. Monotypen valinkonetta voidaan
käyttää myös kirjasinten valamiseen
yleensä. Valinkoneen käyttövoima
saadaan sähkömoottorista. — Käsinlatojan
lasketaan tunnissa latovan 1,500 kirjasinta;
nykyinen voimassa oleva tariffimme määrää
linotypekoneille 6,500 ja monotypekoneille
7,000 kirjasinta tunnissa. ks. kuvaliitettä
Kirjanvalmistus.

La Tour [la-tū’r], Quentin de
(1704-88), ransk. taidemaalari, vuosisatansa
etevin pastellivärien käyttäjä. Muotokuvannut
aikansa suuruuksia.

La Tour: Oma kuva.

Latriini (lat.), käymälä.

Lats, Latvian rahayksikkö = 1 kultafrangi,
n. Smk. 7:66.

Latsaronit (it.), Napoli’n kerjäläiset.

Latsarus, Lasarus (ks. t.).

Latta, jaloni (ks. t.).

Lattia l. permanto. Lankku-l.
on asetettu niskojen päällisille
korokkeille. Neliömäisistä tai
sauvamaisista tammifaneerilaatoista tehty
parketti-l. on luja ja siisti;
puulattian peitteenä käytetään nyk.
korkkimattoa tai erilaisia massoja, jotka
kestävyytensä, siisteytensä ja kauneutensa vuoksi
ovat suosittuja. Pölkky-l:oita,
jotka ovat valmistetut pystyyn ladotuista
lankun tai pölkyn pätkistä, käytetään
m. m. konepajoissa. — Graniitti-,
kalkkikivi- tai marmorilaatoista tehtyjä
kivi-l:oita käytetään
monumentaalirakennusten saleissa ja käytävissä.
Kylpyhuoneissa, puodeissa, sairashuoneissa y. m.
huoneistoissa, joiden l:oita on usein
pestävä, käytetään mettlacher- tai
sementtimosaiikkilaattoja. Lattianpeitteitä
valetaan myöis kipsistä, sementistä, asfaltista
y. m. kovettuvista aineista, joihin
täytteeksi sekoitetaan kivenpalasia,
sahajauhoja, magnesiaa (ksylopaatti-,
torgamentti-, linotoli- y. m. patentti-l:t).

Lattiasieni (Merulius lacrymans),
pillisieni, jonka itiöemä tav. on ohuen,
alustaansa kiinnittyvän ruskean ja
kurttuisen huopapalasen näköinen. Elää
kosteassa puutavarassa tuhoten m. m.
lattioita ja seiniä.

Lattik, Jaan (s. 1878), vir.
kirjailija ja kirkkoherra; opetusministeri
v:sta 1925.

Lattomeri, iso suoalue, n. 3 km Porin
kaupungin eteläpuolella.

Latuskajalka, lättäjalka, jalka,
jossa koko jalkapohja koskettaa astuessa
maata, kun taas normaalisessa jalassa
sisäsyrjä kaartuu ylöspäin.

Jalan jälki, vas. normaalin, oik. latuskajalan.

Latvajärvi, kylä Vienan-Karjalassa
Vuokkiniemen kunnassa läh. Suomussalmen
rajaa. Siellä ovat eläneet kuuluisat
runolaulajat Arhippa ja Miihkali Perttunen.

Latvakasvain, yhtenä kasvukautena
puukasveilla kasvanut varren jatko. —
Latvakuivuus, puun tauti, maan
veden- ja ravinnonpitoisuuden vähyydestä tai
vanhuudesta aiheutuva.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>