Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 995-996 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Latvamitta-Latvia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Latvamitta, metsänh., rintamitan
vastakohta. L. otetaan joko määrätyltä
(tav. 18 jalkaa) tai vaihtelevalta
korkeudelta. Mittaaminen suoritetaan
latvakaulaimella. Suomen valtion metsissä
mitataan leimattavat puut 6 m:n
korkeudelta kantoleikkauksesta.



Latvia, tasavalta Itämeren rannalla,
Riianlahden ympärillä; 65,800 km²,
1,₉ milj. as. — Maa alavaa,
pikkujärviä ja jokia runsaasti, valtaväylänä
Väinäjoki (latv. Daugava). Rannikko matalaa,
hiekkasärkkäistä, hyviä satamia harvassa.

Vaakuna.

Asukkaista 75 % lättiläisiä, 6 % venäläisiä
(idässä), 5 % juutalaisia, 4 % valkovenäläisiä,,
4 % saksalaisia; väestöstä on 58 % protestantteja,
23 % room.-kat., 9 % kreik.-kat., 5 %
juutalaisia. Kansanvalistus verraten korkea, vain
3 % lukutaidottomia. Pääelinkeino maanviljelys:
ruista, ohraa, kauraa, perunaa, pellavaa;
1920-22 suoritetulla maareformilla palstoitettiin
suurtilat pienviljelijöille. Teollisuus:
kemiallisia, metalli-, puu- ja tekstiilituotteita.
Raha: 1 lats = 100 sentimeä. — Eduskunta
(saeima) 1-kamarinen, 100-jäseninen;
äänioikeutettuja kaikki 21 v. täyttäneet kansalaiset.
Presidentin valitsee eduskunta 3:ksi
vuodeksi kerrallaan. Hallinnollisesti maa on
jaettu 4 maakuntaan: Kuurinmaa, Liivinmaa,
Semgallen (Zemgale) ja Lettgallen
(Latgale). Pääkaup. Riika.
Historia. Jo varhain L. jakautui
kahteen osaan, Liivinmaahan ja
Kuurinmaahan, joilla on osittain ollut omat
valheensa. 1200-luvulla saksalaiset
valloittivat myös nyk. L:n ja lättiläiset
joutuivat saksalaisen (balttilaisen)
yläluokan maaorjiksi. V. 1561 Kuurinmaasta
tuli Puolan alainen herttuakunta ja
Liivinmaasta 1569 Puola-Liettuan
maakunta. Viimemainitun Ruotsi valloitti
1621 ja piti sitä hallussaan suureen
pohjan sotaan, jossa se joutui Venäjälle.
Kuurinmaa oli vain lyhyempiä väliaika ja
ruotsalaisten hallussa ja liitettiin
Venäjään 1795. 1800-luvun loppupuolelta
alettiin L:aa venäläistyttää. V:n 1905
vallankumouksen aikana puhkesi L:ssa
talonpoikaiskapina ja yritettiin perustaa
lättiläinen tasavalta. Maailmansodassa L.
kärsi suuria vaurioita; Kuurinmaan
saksalaiset valloittivat 1915 ja Liivinmaan
syksyllä 1917. Venäjän vallankumouksen
jälkeen oli 1917 perustettu lättiläinen
kansallisneuvosto, joka alkoi toimia maan
itsenäisyyden hyväksi. Brest-Litovskin
rauha 1918 (ks. Venäjä, historia)
näytti jättävän L:n saksalaisten valtaan,
mutta Saksan tappiolle joutuminen
maailmansodassa pelasti L:n itsenäisyyden,
joka julistettiin 18 p. marrask. 1918.
Saksalaisten jätettyä maan se joutui
bolsevikkien valtaan, Saksalais-balttilainen
maanpuolustus väki ja kenraali von der
Goltzin johtama saks. vapaaehtoinen
armeija puhdistivat tosin Kuurinmaan,
mutta kukistivat myös Latvian hallituksen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>