- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
999-1000

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lauha-Laulu

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Lauenburg, Saksi-L.,
ent. saks. herttuakunta nyk.
Slesvig-Holsteinissa Elben oik. rannalla.
Henrik Leijonan asuttama, kuului aluksi
Saksiin, eri herttuakuntana v:sta 1260,
myöhemmin Tanskaan 1815-63 sekä Preussin ja
Itävallan vallattua Slesvig-Holsteinin
Preussiin v:sta 1865.

Lauha (Æra), kasvisuku, mätästäviä
heiniä, joista nurmilauha (Æ. cæspitosa)
kosteilla niityillä usein on kasvillisuuden
pääosana.

Lauhavuori, Kauhajoen, Isojoen ja
Honkajoen pitäjien rajain kulmauksessa;
223 m yl. merenp. Näkötorni.

Lauhdevedenerottaja, laite, joka
höyryputkista, silintereistä y. m. laskee
lauhtuneen veden itsetoimisesti pois.
Lauhdevesi, höyrystä höyry johdoissa,
silintereissä y. m., tai lauhduttajissa
tiivistynyt vesi.

Lauhduttaja l. kondensori,
laitos, jossa höyryä tai kaasuja
jäähdyttämällä tiivistetään nestemäiseen
olotilaan, joko puhtaan nesteen tai
alhaisen paineen, tyhjiön, aikaansaamiseksi.
Edellinen tapaus tulee kysymykseen yleensä
kem. töissä (tislauksissa), jälkimmäinen
höyrykoneissa, joissa koneen menohöyry
lauhdutetaan vähentämään vastapainetta.
Höyrykoneltten l:ia on kolmea lajia:
suihku-l:ssa (kuva 1) sekaantuu

illustration placeholder

Kuva 1. Suihkulauhduttaja.


höyry lauhdutusveden ryöppyyn välittömästi,
pinta-l:ssa johdetaan höyry
putkiryhmään, jossa se lauhtuu; putkien
kautta johdetaan lauhdutusvesi (kuva 2).
Veden ja ilman poistamiseen käytetään

illustration placeholder

Kuva 2. Pintalauhduttaja.


ilmapumppua. Yleis-suihku-l:ssa
(Körtingin l:ssa) koneen menohöyry puhaltaa
suppilon muotoisiin putkiin ja imee
lauhdutusveden samalla itse lauhtuen;
vesi syöksyy edelleen ja aikaansaa
tyhjiön, joten täsisä ei tarvita
Ilmapumppua (rakenne periaatteessa sama
kuin suihkulietsoimen. vrt. Lietsoin).
Lauhdutuskone, höyrykone, jossa
menohöyry tiivistyy lauhduttamassa, joten
vastapaine alenee, ja koneesta saadaan
suurempi teho.

Laukaa. 1. Kunta Vaasan läänissä,
Pohjois-Hämeessä, Hämeen läänin rajalla.
695,1 km2, 8,560 as, (1925).
Karjanhoitokoulu. Valtion ruutitehdas.
— 2. Rautatieasema Jyväskylän-Suolahden
rataosalla L:n kunnassa, 23 km Jyväskylästä.

Laukaanjoki (ven. Luga), 310 km
pitkä joki Inkerissä; laskee Laukaanlahteen.

Laukka ks. Sipuli.

Laukko, allodisäteri Vesilahdella,
Kurki-suvulla 1400-luvulta v:een 1817,
Törngreneillä v:een 1868, v:sta 1871
Standertskjöldeillä; sääntöperintötila
v:sta 1873. L:oon liittyy runo „Elinan
surmasta" (ks. t.).

illustration placeholder

Laukon päärakennus (poltettu 1918).



Laukkuryssä, kulkukauppaa maassamme
harjoittaneiden venäjänkarjalaisten
kansanomainen nimitys.

Laulu, sävelellisesti elävöityvää
puhetta. Kumpaisessakin, laulussa ja
puheessa, ääni melodisesti nousee ja
laskee; kumpaisessakin ilmenee rytmillisiä
laajuus- ja korkosuhteita. Erotus on
siinä, että melodiset askelet ja
rytmilliset mitat ovat puheessa epämääräisiä,
mutta laulussa säännöllisten, matemaattisten
suhteitten määräämiä. Sanojen ja
sävelten yhteensulautuminen laulussa ei
kuitenkaan tuota vaikeuksia, sillä, puhe
voi ilman luonnottomuutta taipua
sellaisiinkin lähinnä tarjoutuviin
määräsuhteisiin, jolta laulu vaatii. Siltä
taas, missä määrin sanojen rytmilliset ja
melodiset suhteet täten loittonevat
alkuperäisestä puhelaadustaan, johtuu
laulusävellyksessä kaksi tyyliä: resitatiivinen
ja n. s. melodinen. Edellinen on puhetta
lähinnä ja tulee kysymykseen etenkin
draamallisen kiihkeissä ja koomillisissa
kohdissa. Jälkimmäinen lähenee soitinmusiikin
ja tanssiliikkeitten luonnetta ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:32 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0558.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free