Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lehmäantiloopit-Lehtikirvat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
— VI. Jerseyrotu, Jersey saarilla,
pienenpuoleisia, kellervänruskeita tai
hirvenkarvaisia, lehmän paino 350-400 kg,
keskilypsy 2,500 kg, rasvaa us. yli 5 %.
— VII. Lyhytsarvi- l. shorthornrotu,
Brittein saarilla, kookasta, nopeakasvuista
lihakarjaa, lehmän paino 500-700 kg, teuraspaino
n. 70 %, lihotetun sonnin yli 1,000 kg; parhaat
keskilypsyt 3,500 kg, rasvaa 3,8 %.
— VIII. Ayrshirelehmät (ks. t.) Skotlannissa.
Suomen karjarodut ovat säilyneet
verraten puhtaina. Maassamme on
jalostuksen alaisina kolme kotimaista tyyppiä:
I. Itä-Suomen karja. Jalostusalue
käsittää koko Itä-Suomen, Karjalan,
Savon, Keski-Suomen ja Kajaaninseudun.
Myös Keski-Pohjanmaalle, Oulun
läänin keski- ja eteläosiin ja
Itä-Hämeeseen tämä karja on levinnyt. Se on
ruskeakyyttöä ja nupoa, lehmän paino 300-350,
välistä 380 kg, säkäkorkeus keskim.
110-112 cm, lypsy 2,200-2,800 kg,
parhaissa karjoissa 4,000 kg, rasvamäärä
4,3 %, toisissa karjoissa yli
4,5 %, yksityisillä l:illä yli 5%.
— II. Länsi-Suomen karja on
puhtaimpana Länsi- ja Pohjois-Hämeessä,
Pohjois-Satakunnassa, Vakka-Suomessa ja
pohjoisosissa Uuttamaata. Se on
vaaleanruskeaa, mutta tummanruskeitakin
eläimiä on. Tyypillisimmät karjat nupoja,
l:n paino 320-350 kg, mutta voi saavuttaa
jopa 380-400 kg:aa, säkäkorkeus n. 112 cm
lehmillä, 120 cm sonneilla, lypsy
2,500-2,900 kg, rasvaa n. 4,0 % (korkein lypsy
yli 8,000 kg, rasvaa n. 4,5 %).
— III. Pohjois-Suomen karja on
puhtaimpana Perä-Pohjolassa ja Lapissa.
Se on valkeata, musta- tai punakorvaista,
kyljet joskus ruskea- tai mustapilkkuisia,
nupous yleisintä, lehmän paino
200-350 kg, säkäkorkeus 105-112 cm, lypsy
2,000-2,400 kg (parhailla yksilöillä yli
3,000 kg), rasvaa 3,8-4,0 %.
— Paitsi kotimaisia rotuja jalostetaan maassamme
myös ayrshirekarjaa. vrt. myös Karjanjalostus,
Karjanjalostusyhdistys, Karjansiitos,
Karjantarkastusyhdistys, Karjanäyttely,
Lypsykarjanhoito sekä valokuvaliitettä,
[Nylander-Cajander-Poijärvi (1923).]
Lehmäantiloopit (Bubalina), isoja aas.
ja afr. antilooppeja, jotka hartiain
kohdalta ovat paljoa korkeammat kuin
lautasilta. L:eja ovat esim. nilgai (kuva
ks. Antiloopit), kaama ja gnu (ks. n.).
Lehnberg [lēnbärj], Magnus
(1758-1808), ruots. piispa, Kustaa III:n ajan
suosituin uskonnollinen kaunopuhuja. Julk.
„muistopuheen" Birger Jaarlista ja Gyllenhjelmistä.
Lehrberg [lēr-], Aron Christian
(1770-1813), balttilainen historioitsija.
Teoksia: ,,Untersuchungen für Erläuterung
der älteren Geschichte Russlands".
Lehrs [lērs], Karl (1802-78),
saks. kielimies. Pääteos: „De Aristarchi
studiis Homericis" (1833).
Lehti. Siemenkasvien, sanikkaisten ja
lehtisammalten perusosia, elin, joka
kasvaa varresta ja joinka kasvu on hyvin
rajoitettu. Tavallisessa puheessa l:illä
tarkoitetaan vihreitä varsilehtiä. Näiden
pääosat: lapa, ruoti ja kanta.
Lavassa ovat l.-suonet, joiden mukaan
erotetaan silpo-, sulka- ja kourasuonisia
l:iä. Kanta voi tuppena ympäröidä
vartta; toisinaan siitä kohoaa kalvomainen
kieleke tai se voi olla levinnyt
kahdeksi suomumaiseksi tai lehtimäiseksi
korvakkeeksi. L:n pintasolukkona
on päällysketto; sisärakenteessa voi
erottaa yläpuolella olevan, pitkien,
pystysuorien, runsaasti lehtivihreää
sisältävien solujen muodostaman
pylväs-solukon ja alapinnan puolella
olevan hohkasolukon, joissa on
vähemmän lehtivihreää ja suuret solun välit.
Alapinnalla ovat useimmat ilmaraot.
Varsi-l:ien päätehtävä on hiilihapon
yhteyttäminen ja tämän ohella hengittäminen ja
haihduttaminen. L:iä ovat myös kukkalehdet
ja alalehdet (m. m. sirkkalehdet ja
maanalaisten varsien suomumaiset l:t).
Lehtialuminium ja lehtihopea
ks. Lehtimetalli.
Lehtikirput (Psyllidæ), pieniä,
kirvoihin kuuluvia hyönteisiä, joilla 4
kalvomaista siipeä ja hyppyjalat. Elävät
lehtipuiden lehdillä, aiheuttaen toisinaan
melkoista vahinkoa m. m. hedelmäpuille.
Lehtikirvat, lehtitäit (Aphidæ),
pieniä, kirvoihin kuuluvia hyönteisiä,
joilla tav. leveä ja pyöreä ruumis ja
pitkät, hoikat koivet. Sekä siivettömiä
että siivellisiä muotoja; siipiä 4, ohuet,
lasikirkkaat. Useat lajit erittävät
takaruumiistaan makeaa nestettä, jota
muurahaiset ja mehiläiset nuolevat.
Lisääntyvät joko hedelmöitetyistä munista tai
partenogeneettisesti; eräissä tapauksissa
naaraat synnyttävät eläviä poikasia.
Sama laji voi esiintyä useina toisistaan
eroavina sukupolvina, jotka keskenään
muodostavat omituisen sukupolvenvuorottelun.
Moinet lajit imevät mehuja kasvioisista
synnyttäen samalla äkämiä. L:ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
