- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
1029-1030

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lehtikuidut-Lehtitertut

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


ovat m. m. viinikirva (ks. t.) ja
havukirvat (Chermes), joista meillä
verraten yleinen Ch. abietis synnyttää
äkämiä kuuseen; hedelmäpuissa ja marjapensaissa
elää tuhohyönteisinä lukuisia l:ja.

Lehtikuidut, kasvien lehtisuonista
saadut kuidut: Uuden-Seelannin pellava,
manilla-, sanseveriä-, ananas- ja
aloehamppu, pita- ja palmukuidut.

Lehtikuita ks. Lehtimetalli.

Lehtikuusi (Larix), lauhkean
vyöhykkeen havupuita, neulaset pehmeitä,
varisevia. Eteläisen Keski-Euroopan vuoristoissa
L. europæa, Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa
L. sibirica. — Suomeen tuoduista ulkolaisista
puulajeista on l. tärkein Maamme huomattavin
L. sibirica-istutus on valtion l.-metsä
Uudenkirkon (V. l.) Kaivolassa, per. 1738 Venäjäin
hallituksen toimesta. Se käsittää nyk. n. 20 ha:n alan,
puut ovat valtavia, keskim. 33,4-38,2, jopa
42 m korkeita, paksuus rinnankorkeudelta 83 cm,
kuutiomäärä yli 7 m2, kookkaammista maksetaan
2,500-3,000 mk. kpl:lta. Mainittavia l.-istutuksia
on Kiteellä, Karjalohjalla, Punkaharjulla" y. m. —
L. menestyy kaikenlaisella maalla, kukkii meillä 30
v:n iällä; siemenvuosia joka 3:s tai 5:s v.;
1,000 siementä painaa 5-10 g, itävyys keskim.
n. 30 %. — L:n puuaine on kimmoista, helposti
halkaistavaa, om.-p. tuoreena 0,52-1,00,
ilmakuivana 0,44-0,80, kestävyys vedessä tammen
veroinen. Käytetään vesirakennuksiin,
ratapölkyiksi, pylväiksi, kuorta parkitsemiseen;
pihkasta valmistetaan n. s. venetsialaista
tärpättiä ja eräänlaista kumia.

illustration placeholder

Euroopp. lehtikuusen oksa.

m hedekukka,

w emikukka.



Lehtimajanjuhla, juutalaisten
vanhoista pääjuhlista kolmas; vietettiin
syksyllä viinin- ja hedelmänkorjuun
yhteydessä. Seitsemän päivää kestävän
juhlan aikana asuttiin taivasalla
lehtimajoissa muistoksi teltoissa asumisesta
korpivaelluksen aikana. Juhlamenoista
tärkein oli pyhä tanssi, myös laulettiin
ylistyslauluja.

Lehtimetalli, erittäin ohueksi
valssattu metalli tai metalliseos.
Lehtialuminiumia käytetään lehtihopean
asemesta, lehtihopeaa (ohuus vieläpä
0,0002 mm) valekultauksena kehyksissä
(kullan väri saadaan lakkavernissan avulla),
lehtikultaa (ohuus vieläpä 0,0001 mm) metallin,
puun, kirjojen kultaukseen. Valelehtikulta
on kuparisinkkiseosta. Lehtitinaa
l. stanniolia käytetään pakkaukseen.
Edelleen valmistetaan lehtiantimonia,
-kuparia, -lyijyä ja -platinaa.

Lehtimiinaajat, hyönteisiä, joiden
toukat elävät lehtien solukoissa jyrsien
niihin käytäviä ja rakkuloita, Useimmat l.
ovat pikku perhosia ja kaksisiipisiä;
tunnetuimpia juurikaskärpänen (ks. t.).

Lehtimäki, kunta Vaasan läänissä,
Etelä-Pohjanmaan itärajalla, Ähtärinjärven
pohjoispään ympärillä; 305,9 km2,
2,687 as. (1925).

Lehtimäki, Konrad (s. 1883),
kirjailija. Teoksia: „Kuolema", „Syvyydestä",
„Ylös helvetistä", „Inferno", „Rotkoista",
„Taistelija" I-II, „Yhdennellätoista hetkellä"
y. m. sekä näytelmiä.

Lehtipistiäiset (Tenthredinidæ),
pistiäisheimo, jonka toukat syövät lehtiä.
Niillä on kolmen tavallisen rintajalkaparin
lisäksi 6-8 paria takaruumiin käsnä jalkoja.
Männynneulapistiäinen (Lophyrus pini)
on Suomessa tuhonnut kokonaisia mäntymetsiä. vrt.
värikuvaliitettä Tuhohyönteisiä.

Lehtisammakko (Hyla arborea),
n. 3 cm pitkä, vihreä, puissa elävä, vain
kutuajaksi veteen laskeutuva sammakko.
Etelä- ja Keski-Euroopassa,

illustration placeholder

Lehtisammakko.



Lehtisammalet, sammaleita, joilla
(erotuksena maksasammaleista) on erilaistunut
varsi ja lehdet.

Lehtisarviset (Lamellicornia),
kovakuoriaisia, joiden tuntosarvien viimeiset
nivelet ovat lehtimäisesti laajentuneet. L:ia
ovat m. m. sittiäinen, turilas, kultakuoriainen.

Lehtisten kartano, ratsuvelvollinen
säteri Mietoisissa, Kuulunut Fleming-,
Creutz- ja Lybecker-suvuille. Karjanhoitokoulu.

Lehtitertut (Chrysomelidæ), pieniä
tai keskikokoisia kovakuoriaisia; ruumis
kupera, useimmiten kiiltävä. L:ja ovat
m. m. haavan l. (Chrysomela
tremulæ),
lepän l. (Chr. ænea),
maakirput (ks. t.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 11:46:14 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0573.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free