Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1037-1038 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Leimaverolaki-Leipurinammmatti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Leimalla ovat varustettavat, eräin poikkeuksin,
virastojen ja viranomaisten toimituskirjat,
kirjoitukset ja asiakirjat jotka asialliset
antavat tai esittävät oikeudelle tai muulle
virastolle tai viranomaiselle, eräät välikirjat
ja asiakirjat useat arvopaperit niitä myytäessä
tai vaihdettaessa. L:na kannetaan myös
perintö- ja lahjavero, huvitilaisuusvero
pelikorttiaksiisi, automobiileista ja
moottoripyöristä suoritettava vero,
ulkomaalaisten kauppamatkustajain suoritettava
vero (Laki l:sta 19/12 1921, osaksi
muutettu 21/12 1923; Valtioneuvoston päätös
leimaverolain soveltamisesta 23/12 1921,
muutettu 16/3 1922 ja 22/12 1922).

Leimaverolaki, 19/12 1921 annettu laki
leimaverosta, muutettu osittain 21/12 1923
lailla.

Leimusignaali, valonleimaus
merkkienantamisessa merellä.

Leinberg [-bärj], Karl Gabriel
(1830-1907), koulumies ja historiantutkija.
Toimi 1856-68 Helsingin Yksityislyseon ja
1868-95 Jyväskylän Seminaarin johtajana.
Julk. ruotsiksi us. arvokkaita
asiakirjakokoelmia ja tutkimuksia, jotka
valaisevat Suomen kirkon ja koululaitoksen
historiaa.

Leine [lai-], Weserin lisäjokeen
Alleriin vasemmalta laskeva joki; 192 km.

Leineperi l. Fredriksfors,
Ahlström o.-y:n omistamia ent. rautatehdas
ja maatila Kullaalla; emäntäkoulu.

Leini ks. Reumatismi.

Leinikköiset (Ranunculaceœ), suuri
kaksisirkkaisheimo, taloudellinen
merkitys vähäinen, monessa suvussa
kauniskukkaisia koristuskasveja.

Leino, Benjamin (1853-1908), suom.
näyttelijä, v:sta 1873 Suom. Teatterissa;
sankariosien esittäjä. — Leino, Eino
(1878-1926), oikeastaan Lönnbohm,
runoilija, Julk. us. kymmeniä teoksia: suuren joukon
runokokoelmia, joista valikoima „Laulurunoutta"
(„Vapauden kirja", „Lemmenlauluja", ,,Tuulikannel"
I-II, 1918-19), muita „Juhana herttuan ja Catharina
Jagellonican lauluja"; balladisarjat „Helkavirsiä"
(I 1903, II 1916) ja „Simo Hurtta" I-II, runoelmat
,,Vanha pappi" ja „Pajarin poika", runosikermän
„Bellerophon"; näytelmiä, m. m. „Naamioita" (6 nid.,

Eino Leino.

joissa esim. „Lalli", „Maunu Tavast",
„Simo Hurtta", „Alkibiades"); joukon
romaanin- ja kertomusmuotoisia
ajankuvauksia (esim. novellikokoelma
„Päiväperhoja"), vertauskuvalliset
kertomukset „Mesikämmen" ja „Musti";
muistelmateoksen „Elämäni kuvakirja" I,
pikakuvat „Suomalaisia kirjailijoita"
sekä sanomalehtipakinoita, kirjallisuus-
ja teatteriarvosteluja; suomentanut
Danten „Jumalaisen näytelmän", Runebergia,
Racinea, Corneillea ja Francea, — L:n
päämerkitys on runoilijana; hän on
armoitettu muodon mestari, joka on yhtä
etevästi tulkinnut omia yksilöllisiä
tunnelmiaan kuin kansamme oikeustaistelun
aikuisia mielialoja. Nimenomaan
vanhoille legenda- ja balladiaineksille
rakentuvissa „Helkavirsissä" hän luo erittäin
syvätehoista runoutta, [Siljo (1912),
Tarkiainen (Valvoja 1926).] — Leino,
Kasimir (1866-1919), runoilija,
fil. toht., oik. Lönnbohm, E. L:n
veli. Julk. runokokoelmat „Runokokeita",
„Ristiaallokossa", „Väljemmillä vesillä",
„Runoja" (niistä valikoima „25 vuotta"),
kolme suorasanaista teosta, kaksi näytelmää,
teoksen A. Lauréuksesta y. m.

Kasimir Leino.

Leinonen, Artturi (s. 1888),
kirjailija, kansakoulunopettaja, Teoksia:
„Nuori Tuomaala", „Lakeuksien lukko",
„Leipäpappi", „Kati", „Värväri",
vapaus-sotahistoriikki ,,Ilkan ja Poutun
pojat", näytelmiä.

Leinster [lenstə], maakunta
Kaakkois-Irlannissa.

Leipurinammatti, jolla tarkoitetaan
leivän, leivosten y. m. s. valmistamista
elinkeinona, on aikaisemmin kuin useat
muut elinkeinonhaarat ollut
epäedullisten työolojen johdosta säännöstelyn
alaisena. 16/7 1908 annetulla lailla
säädettiin, että leipomoissa, joissa tavaraa
valmistetaan myytäväksi, saa, eräin
poikkeuksin, tehdä työtä ainoastaan
arkipäivinä, eikä muulloin kuin klo 6
ap. — klo 8 ip., kuitenkin niin että työ
sunnuntai- tai pyhäpäivän edellisenä
päivänä on lakkaava klo 6 ip. 15/7 1908
annetussa Senaatin päätöksessä säädettiin
l:n järjestysohjeet. Sen jälkeen ovat
useat työväenlainsäädäntöalaan kuuluvat
lait ja asetukset osittain muuttaneet ja
täydentäneet edellämainittuja säännöksiä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>