Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1041-1042 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Leith-Lejeeraus"

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Leistenius, Jakob Gabriel
(1821-58), Suomen ruotsink. leikillinen
runoilija. L:n runot ja elämäkerta on julkaistu
m. m. 1886 (J. O. Rancken) ja 1902 (E. Vest).

Leith, Port of Leith
[pōt əv līþ], Edinburghin
satamakaupunkiosa, Itä-Skotlannin
paras satama.

Leitha [laita], Tonavan lisäjoki,
laskee kappaleen matkaa Wienin alapuolella
Tonavaan oikealta.

Leivinpulveri, hiivapulveri (ks. t.).

Leiviskä, saks.-skand. painomitta
= 20 naulaa = 8,5 kg. Lyhennysmerkki Lu
aikaisemmin u, joka sitten tuli naulan merkiksi.

Leiviskä, Iivari (s. 1876), suom.
maantieteilijä, ylim. prof. Helsingin
Yliopistossa v:sta 1921. Julk. m. m. ,,Der
Salpausselkä" ja „Maanpinnan muodot ja
niiden synty".

Leivonmäki, kunta Mikkelin läänissä,
Keski-Hämeen itärajalla, Rutajärven
ympärillä; 307,7 km², 2,026 as. (1925).

Leivoset l. kiurut (Alaudidæ),
kirvisten näköisiä varpuslintuja,
enimmäkseen aukeiden maiden asukkaita, hakevat
ruokansa maasta, pesivät maahan.
Takavarpaan kynsi pitkä ja melkein suora.
Yleisin meikäläinen laji peltoleivonen
eli kiuru (Alauda arvensis),
17-20 cm pitkä, ruskean- ja
kellanharmaan-kirjava, asustaa niitty- ja
peltomailla; mainio laulaja, livertelee
kohotessaan kohtisuoraan ylös. Munia 4-6,
harmaat, tiheään ruskeatäpläiset. Harvinaisia
maassamme ovat metsä-l. (A. arborea)
ja töyhtö-l. (A. cristata);
Lapissa elää tunturi-l. eli kellolintu
(A. alpestris).

Peltoleivonen pesällään.

Lejeeraus, lejeerinki, metalliseos,
joka on saatu aikaan sulattamalla yhteen
eri metalleja sekä näiden lisäksi
mahdollisesti eräitä epämetallisia aineita
(hiiltä, fosforia y. m.). Metallit saattavat
l:ssä olla 1) yksinkertaisena seoksena:
jähmettyessä kiteytyy kummankin
metallin kiteitä erikseen seoksena, 2)
kemiallisena yhdistyksenä tai 3) kiinteänä
liuoksena, jolloin seoksen jähmettyessä
syntyy sekakiteitä. Tapaus 2 on
täydellisenä harvinainen, tapauksissa 1 ja 3
ilmenevät pääasiassa samankaltaiset
ilmiöt, mitkä ovat yksinkertaisimmat,
jos on kysymys vain kahden metallin
l:sta. Aluksi jähmettyy joko ainoastaan
toista metallia tai yleisemmin molempia
rinnan, mutta ei samassa suhteessa kuin
metalleja on sulatteessa; tämän vuoksi
seossuhde muuttuu, kunnes on jäljellä
sulate, missä metallit ovat määrätyssä
seossuhteessa, eutektinen seos. Tämä
jähmettyy täysin määrätyssä lämpötilassa
sekakiteiksi tai hyvin hienojen, hyvin
seonneitten puhtaitten kiteitten
seokseksi. Eutektisen l:n, eutektikumin
sulamispiste (jähmettymispiste) on siis
alhaisin ja alhaisempi kuin kummankaan
seososan; epäeutektisten seosten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>