- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
1049-1050

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lennätinsääntö-Lentokone

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Lennätinsääntö, 11/3 1922 annetulla
asetuksella vahvistetut säännökset, joita
on noudatettava Suomen sisäisessä
lennätinliikenteessä. L:öä on osaksi muutettu
5/12 1924 annetulla asetuksella,

Lenormant [lənormā’], François
(1837-83), ransk. assyriologi ja rahatieteilijä;
teoksia: „Manuel d’histoire ancienne de l’orient",
,,La monnaie dans l’antiquité".

Lenotre, Georges ks. Gosselin.

Lenôtre [lənō’tr], André (1613-1700),
ransk. puutarha-arkkitehti. Suunnitellut
m. m. Versailles’n puutarhan.

Lens [lā], kaup. Pohjois-Ranskassa,
Lillestä etelälounaaseen; rauta- ja
sokeriteoll. 32,000 as.

Lensch [lenš], Paul (s. 1873),
saks. poliitikko, kirjailija, alk.
sosiaalidemokraatti; on us. kirjoituksissa (m. m.
„Am Ausgang der deutschen Sozialdemokratie")
ankarasti arvostellut Saksan sos.-dem.
työväenliikkeen viimeaikaista kehitystä,
„Deutsche Allgemeine Zeitungin"
päätoimittaja v:sta 1922.

Lentiera, järvi Aunuksen Karjalassa,
Lieksanjoen vesistössä, Lieksanjärven
eteläpuolella. Pohjoispään luoteisrannalla
L:n kylä.

Lentiira, järvi Sotkamon reitin latvoilla,
Kuhmoniemen pitäjän koilliskulmassa; rannalla
samanniminen kylä.

Lento (it.), mus., hitaasti.

Lentohiekka, tuulen kuljettama ja
kasaama hiekka. L.-kinoksia sanotaan
dyyneiksi l. kliteiksi. Näitä on
avoimilla hiekkaisilla rannikoilla ja
isoissa aavikoissa. Kuva ks. Dyyni.

Lentokalat, valtamerien kaloja, jotka
vedestä ylös ponnahdettuaan leijaavat
pitkiä matkoja — parikin sataa metriä —
ilmassa suurten rintaeviensä kannattamina,
Tunnetuin laji on rakkosuisiin kuuluva,
n. 30 cm pitkä Välimeressä ja Atlantissa
elävä Exocœtus volitans.
— Piikkieväisiin kuuluva lentosimppu
(Dactylopterus volitans), jonka
rintaevät voivat olla ruumista (40 cm)
pitemmät, on korean kirjava; elää
Välimeressä, Atlantin ja Intianmeren
lämpimissä osissa.

illustration placeholder

Lentosimppu.



Lentokanat (Pterocles), hietakanalle
lähisukuisia kanalintuja, hyviä lentäjiä.
Elävät aroilla. Tunnetuin laji sepelkana
(P. arenarius) Välimeren maissa ja
Länsi-Aasian aroilla.

illustration placeholder

Lentokana.



Lentokartoitus tapahtuu ilmavalokuvauksen
avulla. Lentokone lentää täsmälleen samalla
korkeudella (tav. 2,500-3,000 m) pysyttäytyen
vakinaisessa suunnassa, Valokuvauskoneena on
automaattinen sarjavalokuvauskone, jossa
sähkömoottori pyörittää filmiä ja saattaa
sulkijan toimimaan säädettävien
väliaikojen kuluttua, Valokuvasarjaa voi
sinänsäkin käyttää karttana, mutta
yleensä laaditaan tarkat kartat erikoisia
mittausmenetelmiä käyttäen. Suomessa
on kartoitettu lennosta Helsingin
ympäristöjä sekä erältä Itä-Suomen seutuja.
Maanmittaushallituksen topografikunnaissa
on erik. kuvamittausosasto.

Lentokone, ilmaa raskaampi ilma-alus.
Maakoneilla noustaan maasta
ja laskeudutaan siihen, vesikoneilla
vedestä ja veteen. On sellaisiakin l:ita,
jotka voivat käyttää sekä maata että
vettä nousu- ja laskupaikkoinaan.
Kantotasojen luvun perustalla l:t jaetaan yksi-,
kaksi-, kolmi- ja monitasoihin. Kolmi- ja
monitasot eivät ole osoittautuneet
käytäntöön soveltuviksi. Käyttöön nähden
puhutaan koulu-, urheilu-, liikenne- ja
sotilaskoneista. Moottorilla varustettujen
l:den lisäksi on viime vuosina myös
rakennettu moottorittomia liitokoneita
urheilutarkoituksiin. Näillä on ollut suuri
merkitys harrastuksen herättämiseksi
ilmailuun. Erittäinkin Saksassa pannaan
niillä toimeen lukuisia kilpailuja. vrt.
Ilmailu.
Siivistön l. tasojen tehtävänä on
kantaa kone ilmassa: hiukan kaltevassa
asennossa tasot kiitävät vaakasuoraan
ilmaa vastaan, jolloin ilmavirta nostaa
konetta. Tavallisin on yksitaso, jolloin
useimmiten käytetään paksuja siipiä
suuremman lujuuden aikaansaamiseksi, tai
ohuemmista siivistä muodostettu
kaksitaso, jolloin lujuuden takaa siipien
välinen tukirakenne ja ristikkopingoitus,
Runko samoinkuin muutkin
ilmavirralle alttiit osat tehdään mahdollisimman
sukkulamaiseksi ja takaa teräväksi, jotta
ilman vastus tulisi vähäiseksi. Runko
rakennetaan useimmiten puusta; sen
muodostaa neljä pituussuuntaista salkoa,
jotka ovat yhdistetyt poikittaisilla kehillä
ja ristikkojänteillä pingoitetut jäykäksi
rakenteeksi. Koko runko päällystetään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0583.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free