Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1063-1064 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Leonora Kristiina-Lepakot

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Leonidit, meteoriittiparvi, jonka
säteilypiste on Leijonan tähtikuviossa.
Kohtaavat Maan n. 15 p. marraskuuta,
aiheuttaen loistavia tähtisateita. Osia
Tempelin pyrstötähdestä, jonka rataa
pitkin kulkevat.

Leonora Kristiina (1621-98), Tanskan
kuninkaan Kristian IV:n ja tämän
morganaattisen aviopuolison Kirsten
Munkin tytär. Kirj. „Jammersminde".
jossa kuvaa pitkäaikaista vankeuttaan,
johon joutui puolisonsa Ulfeldin
(ks. t.) takia.

Leopardi, pantteri (ks. t.); us. myös
erinäisten pantterin muunnosten nimitys.

Leopardi l. Leopardo [-a’-],
Alessandro (k. 1522), it. kuvanveistäjä.
Töitä: doge Andrea Vendramini’n hautamerkki
(osittain) ja pronssiset lipunkannattimet San
Marcon torilla Venetsiassa. — Leopardi,
Giacomo (1793-1837), it. runoilija,
kreivi. Julk. runokokoelmia ja proosadialogeja.
L. on Italian suurimpia lyyrikkoja; hänen
muotokauniit runonsa, jotka osoittavat vaikutusta
antiikista, kuvastelevat hänen pessimististä
elämänkäsitystään ja hänen raskaita kärsimyksiään.
[Wulff (ruots., 1913).]

G. Leopardi.

Leopold (1676-1747), Anhalt-Dessaun
ruhtinas, preussil. sotamarsalkka, ,,Vanha
Dessaulainen". Hallitsi v:sta 1693,
täysi-ikäisenä v:sta 1698. Kunnostautui
Espanjan perintösodassa ja Šleesian
sodissa, valloitti suuressa pohjan sodassa
Ruotsilta Stralsundin.

Leopold (s. 1846), Baijerin prinssi,
saks. sotamarsalkka. Komensi huhtik:sta
1915 IX:tä saks. armeijaa, joka valloitti
Varsovan, elok:sta hänen nimellään
mainittua armeijaryhmää Pripetin soiden
pohjoispuolella, tuli Hindenburgin
jälkeen 1916 itärintaman ylipäälliköksi.

Leopold, Belgian kuninkaita. —
1. L. I (1790-1865), alk. Saksi-Koburgin
prinssi, hallitsi 1831-65. — 2. L. II,
(1835-1909), hallitsi 1865-1909, ed:n poika.
Per. Kongovaltion, jonka hallitsijaksi
tunnustettiin 1885.

Leopold, Itävallan, Steiermarkin ja
Kärntenin herttuoita, — 1. L. I (n. 1290-1326),
hallitsi v:sta 1308. Sveitsiläisten
voittama Morgartenissa 1315. — 2. L. III
(1351-86), hallitsi 1365-86. Kaatui
Sempaehissa taistellessaan sveitsiläisiä
vastaan.

Leopold, saks.-roomal. keisareita. —
1. L. I (1640-1705), keisarina 1658-1705.
Laski perustuksen Itävallan
suuruudenajalle pakottamalla turkkilaiset
Karlowitzin rauhassa 1699 luovuttamaan
laajoja alueita; taisteli menestyksettä
Ludvig XIV:tä vastaan Hollannin ja
Pfalzin sodissa, otti osaa Espanjan
perintösotaan. — 2. L. II (1747-92),
Maria Teresian poika, Toscanan suurherttua
v:sta 1765, Itävallan hallitsija ja
keisari 1790-92.

Leopold, Karl Gustaf af
(1756-1829), ruots. runoilija, Kustaa III:n
ajan kirjallisia johtomiehiä ja valistusajan
merkittävimpiä edustajia Ruotsissa.
Teoksia: ,,Erotiska oder", saturuno „Den
vackra bedjerskan", runoelma „Eglé och
Anette", opetusrunoelmat ,,Försynen" ja
„Predikaren", näytelmä ,,Oden eller
Asarnas utvandring", runokirjeitä y. m.
— Leopold, Svend (s, 1874),
tansk. kirjailija. Julk. hist. romaaneja,
m. m. Ludvig Holbergista, ja näytelmiä.

Leopold II:n järvi, matala järvi
Belgian Kongossa, laskee Kassaita myöten
Kongoon.

Leopoldville [-vi’l], Belgian Kongon
pääkaup. Kongon vas. rannalla (Stanley Poolin
kohdalla). Rautatien päätekohta. 6,000 as.

Léouzon Le Duc [leuzō’-lə-dy’k],
Louis Antoine (1815-89), ransk.
kirjailija. Julk. vanhasta Kalevalasta
suorasanaisen ranskannoksen teoksessa
„La Finlande" (1845), samoin uudesta
1867 sekä matkamuistelmia y. m. Suomesta,
[Castrén, ,,Norden i den franska litteraturen"
(1910); Valvoja 1889, 1909.]

Lepaa, oikeammin Levas (ruots.
Stjernsund), hist. kartano Tyrvännössä
n, 18 km Hämeenlinnasta pohjoiseen.
Omistajia: Leijon-suku, Tuomas Beurreus,
Boje af Gennäsit, Stjerncrantzit, Heimbürgerit,
C. F. Packalén, Suomen valtio. Tilasta
erotetulla alueella puutarhaopisto
(v:sta 1912) ja puutarhakoulu (v:sta 1923).

Lepaan suku, Leijonin suku.
1. Björn Klaunpoika (k. 1551),
Lepaan ja Harvialan herra, valtaneuvos
ja Hollolan tuomari. — 2. Hannu
Björninpoika (k. 1572), Lepaan
herra, ed:n poika, v:sta 1564 Tallinnan
linnueen päälliköitä, Sääksmäen tuomari.

Lepage ks. Bastien-Lepage, J.

Lepakot l. siipijalkaiset
(Chiroptera), imettäväislahko. Iho on pitkien
eturaajojen ja lyhyiden takaraajojen ja
hännän välissä levinnyt lentonahaksi,
joka lentäessä on kireäksi pingoittuneena

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>