Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1089-1090 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lieju-Lietsoin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lieju, järvien ja matalien merenlahtien
pohjaan laiskeutuva harmaa maalaji, jonka
pääaineksena ovat planktoneliöiden jäännökset
ja ulostukset.

Liejukanat (Rallidæ), kahlaajaheimo,
johon kuuluvat nokikanan (Fulica),
ruisrääkän (Crex), kaislarääkän
(Ortygometra), rantakanan (Rallus)
ja liejukanan (Gallinula) suvut.
Viimeksimainitun suvun lajeja on Suomessa tavattu
pesivänä vain yksi: liejukana (G. chloropus),
sekin hyvin harvinaisena.

Lieka, nuora tai vitjat, joilla eläimiä
sidotaan laitumelle syömään.

Liekkireaktsionit, värittömän liekin
värjäytyminen pienten siihen palttujen
ainemäärien vaikutuksesta. vrt. Spektri.

Liekkiruisku, maailmansodassa
käytetty taisteluväline: kannettava
lieriömäinen säiliö, josta paineilmalla
ruiskutettiin palavaa öljyä 20-30 m:n pituisena
pistoliekkinä vars. kaivantoihin,
konekivääripesäkkeisiin j. n. e.

Lieko (Lycopodium), sanikkaissuku,
jossa n. 100 lajia, Suomessa 6. Pienten,
neulasmaisten lehtien peittämä hankahaarainen
varsi. Itiöpesäkkeet haarojen latvoissa
olevissa tähkissä (m. m. riidenlieko
[L. annotinum] ja katinlieko
[L. clavatum], joista edellisellä yksittäiset,
jälkimmäisellä tav. parilliset tähkät) tai
tavallisten lehtien hangoissa (L. selago).
Itiöt apteekkien „kärpäsruutia".

Katinlieko.

Lieksa. 1. Pielisjärven kirkonkylä
Lieksanjoen suulla Pielisen itärannalla.
Yhteiskoulu. L:n lähellä oli Brahea
(ks. t.). — 2. Rautatieasema Joensuun-Nurmeksen
rataosalla L:n kylässä, 104 km Joensuusta pohjoiseen.
Kapearaiteinen rata (7 km.) Pankakoskelle.

Lieksanjoki, Pielisjärveen idästäpäin
virtaavan laajan vesialueen lasku joki,
jonka koskista huomattavin Pankakoski.
Rajantakaisessa Karjalassa on L:n
vesialueen järviä m. m. 40 km pitkä
Lieksanjärvi, rannalla Repolan
kirkonkylä.

Lielahti, maatila Ylöjärvellä 4 km
Tampereelta; selluloosatehdas, per. 1914.
omistaja J. W. Enqvist o.-y.

Lienhard [līnhart], Fritz
(s. 1865), saks. kirjailija. Teoksia: näytelmä
,,Till Eulenspiegel", romaani „Oberlin".

Liepaja, Libau (ks. t.).

Lieriö l. silinteri, pinta, jonka
rajaton suora, l:n sivu- l. emäviiva,
piirtää liukuessaan pitkin (umpinaista)
käyrää, ohjaajaa, jonka tasoon
emäviiva ei sisälly, säilyttäen koko ajan
suuntansa muuttumattomana. L. ulottuu
molemmin puolin rajattomiin; se on
tasottuva pinta: sen saattaa oikaista
tasoon. Jos ohjaaja on ympyrä, niin
syntyy tavallinen ympyrä-l. —
Alkeisgeometriassa l:ksi sanotaan tavallisesti
ympyrä-l:n ja kahden yhdensuuntaisen
tasoin (l:n pohjain) rajoittamaa
kappaletta. L.-pinnan täten rajoitettua osaa
sanotaan sen vaipaksi, pohjain,
keskipisteiden yhdistysjanaa sen akseliksi
ja pohjain kohtisuoraa etäisyyttä l:n
korkeudeksi. L. on suora, jos
akseli on kohtisuora pohjia vastaan,
muuten vino. Suoran l:n vaipan ala on
y = 2πjrk ja tilavuus v = πr²k
(r = pohjain säde, k = korkeus).

Lieskauuni, metallien kuumennukseen
ja sulatukseen käytetty uuni, jonka osat
ovat tulipesä, jossa polttoaineet palavat,
ja liesi tai ahjo, jossa tulipesästä tuleva
lieska kuumentaa kappaleet (ja sulattaa
ne). Polttoaineina käytetään joko
kiinteitä tai kaasumaisia aineita.

Liete, suspensioni, vettä,
(tai muuta nestettä) samentava, tähän
seonnut kiinteä, jauhomainen aine, joka ei
liukene, mutta pysyy jonkin aikaa
vajoamatta pohjaan hiukkasten pienuuden ja
tästä johtuvan pienen vajoamisnopeuden
vuoksi. vrt. Kolioidi.

Lieto. 1. Kunta Turun ja Porin
läänissä, Turusta koilliseen; 214,7 km²,
4,629 as. (1925). Littoisten verkatehdas.
Harmaakivikirkko n. v:lta 1336. —
2. Rautatieasema Turun-Toijalan rataosalla
Liedon kunnassa, 18 km Turusta.

Lietsoin, matalapaineinen
puhalluskone, jolla puhalletaan ilmaa
kuumennus- ja sulatusuuneihin. Vanhinta
l.-muotoa edustavat pajapalkeet, tunnetut
jo v. 1500 e. Kr. Keskipakois-l:ssa
l. puhallimessa on nopeasti pyörivä
koteloon l. pesäkkeeseen suljettu
siipipyörä, johon ilma tulee keskeltä ja
painuu kehältä puhallusputkeen. Kotelo-
(kapseli-)l:ssa on koteloon

Kaksitoimiset pajapalkeet.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>