- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
1109-1110

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lilit-Lille

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Lilit, bab. tarustosta juutalaisuuteen
siirtynyt myrskyn hengetär; käsitetty myös
Aatamin ensim. vaimoksi ja demonien äidiksi.

Lilius, Albert (s. 1873), suom.
kasvatusopin tutkija, kasvatusopin ylim.
prof. v:sta 1920. Teoksia: „Luonnontiedon
opetusoppi", „Kouluiän sieluelämä" (suomen.),
„Ur småbarnens själsliv", „De växandes
känsloliv" I-II, „Ryggradsdjurens själsliv".
Lilius, Frans Oskar (s. 1871),
suom. lakimies, lakit. toht. Senaattorina 1917,
oikeusneuvos v:sta 1918, oikeusministerinä
1922, 1924, 1925. — Lilius, Henrik
(1683-1745), suom. pappi ja runoilija. Julk.
kaksi häärunoa ja „Kehtorunot". — Lilius,
Hugo (s, 1860), Turun hovioikeuden
presidentti v:sta 1925, aiemmin senaattorina
1905-08, Eduskunnan oikeusasiamiehenä 1922-25.

Lilja (Lilium), liljakasvien heimoon
kuuluva suku. Puutarhoissa viljellään m. m.
rusko-l:aa (L. bulbiferum), jolla
isot kellanruskeat kukat ja ruskeita itusilmuja
ylemmissä lehtihangoissa, sekä martagon-l:aa
(L. martagon), jonka lehdet kiehkuroissa ja
kukat punaisia, tummatäpläisiä, Us. tuoksukukkaisia
lajeja, m. m. L. auratum, ruukkukasveina.

illustration placeholder

Lilium tigrinum.



Liljakasvit (Liliaceæ), yksisirkkaisheimo;
ruohoja, joilla juurakko tai sipuli, jotkut pensaita
tai puita; kehä terämäinen. N. 2,600 lajia, useat
arokasveja. Lukuisia lajeja koristuskasveina.

Liljeblad, Ingeborg (s.1887), suom.
laulajatar (altto). Kuulunut Mannheimin
ja Hampurin oopperoihin.

Liljefors, Bruno (s. 1860), ruots.
taidemaalari. Mainehikas eläinten, vars.
lintujen kuvaaja, ks. kuvaliitettä
Ruotsin taidetta.

Liljeholmen, 1923 Tukholmaan
yhdistetty taajaväkinen yhdyskunta.

Liljelund, Arvid (1844-99), suom.
maalaaja, düsseldorfilaisen
kansankuvauksen edustaja. Teoksia:
„Kansanpukujen osto Säkylässä".

illustration placeholder

Liljelund: Kansanpukujen osto Säkylässä.



Liljencrantz [-krants], Johan
(1730-1815), ruots. finanssimies, kreivi. V:sta
1773 uuden kauppa- ja finanssitoimituskunnan
valtiosihteerinä ajoi perille raharealisatsionin,
minkä avulla valtion raha-asiat järjestettiin,
edisti maanviljelystä ja sai viljakaupan
vapautetuksi sekä viinanpolton julistetuksi
valtion yksinoikeudeksi. L. kannatti säästäväistä
politiikkaa, mutta kun tuhlailevainen Kustaa III
ei ottanut hänen huomautuksiaan varteen, L. erosi
1786. Kauppakollegion presidenttinä 1789-1812.

Liljendal, Liljentaali (ks. t.).

Liljenstrand, Axel Vilhelm
(1821-95), taloustieteen ja talousoikeuden prof.
Helsingin Yliopistossa 1857-77. Teoksia:
,,Om skifte af jord", „Finlands jordnaturer
och äldre skatteväsende", „De nordiska
byggningabalkarna", „Juridiken" sarjassa
„Åbo universitets lärdomshistoria".

Liljentaali (ruots. Liljendal), ruotsink.
kunta Uudenmaan läänissä, Porvoosta koilliseen;
109,4 km2, 2,012 as. (1925). Kirkonkylän
nimi on Sävträsk, jota joskus käytetään
koko pitäjästä.

Liljeqvist, Signe (s, 1876), suom.
konserttilaulajatar, puoliso pianisti Kosti Vehanen.

Liljevalchin taidehalli [-lkin],
näyttelyrakennus Tukholmassa, Djurgårdenilla,
rak. 1913-16 johtaja C. F. Liljevalchin
(k. 1909) jälkeen jättämillä varoilla,

Liljevik, Kutisten kartano (ks. t.).

Lille [lil] (flaam. Ryssel), kaup.
Pohjois-Ranskassa läh. Belgian rajaa. Tärkeä
kutoma- ja metalliteollisuuskeskus.
Yliopisto, per. 1562, kat. korkeakoulu,
arvokas taidemuseo, myöhäisgoottilainen
S:t Mauricen kirkko, pörssi 1650-luvulta.
Vaubanin rakentama linnoitus. Yli
200,000 as. — Per. 900-luvulla, liitetty
Ranskaan 1667, saksalaisten hallussa 1914-18.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0613.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free