Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1111-1112 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lille-Limasäkki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lille, Axel (1848-1921),
sanomalehtimies, B. O. L:n poika, Nya Pressenin
päätoimittaja 1883-1900 ja 1906 17,
valtiopäivillä 1885-1900. Teoksia: „Den svenska
nationalitetens i Finland samlingsrörelse".
— Lille, Bengt Olof (1807-75),
Helsingin Yliopiston kirkkohistorian
prof. 1840-71, Lauantaiseuran miehiä.

Lillehammer, kaup. Norjassa Oslosta
pohjoiseen, Mjösen-järven pohjoispäässä.
Ulkoilmamuseo, parantolapaikka. 5,200 as.

Lillie [lilje], Axel
(1603-62), ruots. valtaneuvos, sotamarski,
kreivi. Otti osaa kolmikymmenvuotiseen sotaan.

Lilliehöök [lilje-], Johan
(1598-1642), ruots. soturi. Kunnostautui
kolmikymmenvuotisessa sodassa, tykistön
ylipäällikkö 1642.

Lillienstedt [liljenstet], Johan
(1655-1732), alk. Paulinus, kotoisin
Suomesta, valtiomies, runoilija, kreivi.
Esitti 1678 Upsalassa kreik. runon
„Suomen suuriruhtinaskunnan ylistykseksi";
runoja myös latinaksi ja ruotsiksi.
Valtaneuvoksena (v:sta 1719) päävaltuutettu
Uudenkaupungin rauhanteossa.

Lillja, Johan Vilhelm (1817-78),
turkulainen kustantaja ja sanomalehtimies.
[Lindberg, ,,I Åbo på 1800-talet" (1921).]

Lilljeborg [-borj], Vilhelm
(1816-1908), ruots. eläintieteilijä, prof.
Upsalassa 1854-82. Julk. „Sveriges och Norges
ryggradsdjur" ja ,,Sveriges och Norges fiskar".

Lillo [lilou], George (1693-1739),
engl. näytelmänkirjoittaja. Pääteos ,,The London
merchant, or the history of George Barnwell"
(1731), ensim. porvarillinen murhenäytelmä.

Lillukka (Rubus saxatilis),
muuraimen sukuinen kasvi, jonka varressa
pitkiä suikertavia lonkerolta, kukat valkoiset,
lehdet 3-sormiset, hedelmät kypsinä punaiset.

Lilly (Lyly) [lili], John
(1553-1606), engl. kirjailija. Kirjoittanut
kasvatusromaanin ,,Euphues" (1579, jatko
1580), joka aiheutti eufuismin (ks. t.),
sekä huvinäytelmiä.

Lima. 1. L. [lī-], Perun pääkaup.,
12 km Tyynenmeren rannalla sijaitsevasta
satamakaupungistaan Callaosta.
Tuomiokirkko 1500-luvulta (uusittu
1700-luvulla), yliopisto. 250,000 as. —
2. L. [laimə], kaup. Ohion valtiossa
Yhdysvalloissa, 45,000 as.

Limaani (kreik.-ven.), lahdeksi
levinnyt joen suu Mustan- ja Asovanmeren
rannikoilla.

Limakala (Lumpenus lampetriformis),
30-40 cm pitkä piikkieväinen kala. Arktisissa
merissä, Suomenlahdessa harvinaisena.

Limakalvo, epiteeli, ruoansulatuskanavan,
hengitysteiden y. m. ruumiin onteloiden seiniä
verhoava ohut, limaa erittävä kalvo.

Limakalvon tulehdus, katarri (ks. t.).

Limakotilo (Limnæa stagnalis),
rautapohjaisissa järvissä, virroissa,
lammikoissa ja ojissa yleisenä elävä
keuhkokotilo. Kuori likaisen ruskeanharmaa,
voi kasvaa 5-7 cm:n pituiseksi.

Limakotilo.

Liman von Sanders [līman fon za-],
Otto. (s. 1855), saks. kenraali. Lähetettiin
1913 Turkkiin uudistamaan sen sotalaitosta.
Kunnostautui Dardanellien puolustajana 1915,
puolusti 1918 Palestiinaa.

Limapolyyppi, limakalvon muodostama kasvain,
jossa usein kapea varsi. L:t ovat n. s.
hyvänlaatuisia kasvaimia, mutta voivat tulla
vaarallisiksikin sen johdosta, että ne
tukkeavat tärkeitä kanavia tai että niiden
runsaat verisuonet aiheuttavat verenvuotoja.
L:ja voi olla m. m. nenässä, korvassa,
kurkunpäässä, nielussa, suolistossa,
synnyttimissä, virtsarakossa.

Limasade syntyy, kun pyörremyrskyt
tai tulivuorten purkaukset ovat nostattaneet
ilmaan pölyä tai tuhkaa, joka sitten
sekoittuu sadeveteen.

Limasienet (Myxomycetes),
todennäköisesti siimaeläimistä johdettavissa
oleva alhainen lehtivihreätön eliöryhmä,
joka tavallisesti luetaan kasvikuntaan
eri luokkana, Kasvuaikanaan l. ryömivät
ketottomina alkulimamassoina, limakkoina,
alustallaan; itiöiden muodostuessa limakko
joko hajautuu itiöiksi tai muuttuu itiöpesäkkeeksi.
Keton peittämä itiö muuttuu ketottomaksi
pitkäsiimaiseksi parveilu itiöksi, tämä
menettää siimansa ja muuttuu amebamaiseksi
myksamebaksi. Useammat tällaiset
voivat sitten yhtyä suuriksi limakoiksi.
Kosteassa maassa, lahopuulla, sammalikossa;
kaalirevennäinen (ks. t.) loisena ristikukkaisissa.

Limaska (Lemna), vesikasvisuku,
jonka lajeilla ei ole erilaistunutta vartta
eikä lehtiä. Meillä 3 lajia, joista yleisin
L. minor usein peittää lätäköiden pinnan.

Lemna minor.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>