Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1125-1126 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Linnoitusalue-Linnut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

sotilaallisia laitoksia. L:ia on kahta lajia:
1) vyöhyke-l., jossa on keskellä
päälinnoitus ja ympärillä yksi tai useampia
samakeskisiä linnakevyöhykkeitä ja 2)
sulku-l., joka sulkee määrätyt paikat.
— Linnoitusalue, linnoitusesplanadi,
linnoituksen ympärillä oleva rajoitettu maa-ala,
joka on sotilaallisten rajoitusten alainen.
Se pidetään vapaana rakennuksista y. m.,
ennen n, 2 km laajuudelta, jotta vihollisen
etenemistä voitaisiin vaikeuttaa.

Linnoitustykki ks. Tykki.

Linnunkaali (Lampsana communis),
mykerökukkaisiin kuuluva yleinen siemenrikkaruoho.

Linnunpää, säteri Piikkiössä, mainittu jo 1377.

Linnunrata, yli taivaanpallon
kaartuva valovyö; kulkee Kotkan, Joutsenen,
Kassiopeian, Perseuksen kautta,
Kaksoisten ja Orionin sekä Procyonin ja
Siriuksen välitse sekä meille
näkymättömien eteläisten tähdistöjen kautta
Kotkan tähdistöön, on haarautuneena
kahdeksi Joutsenen-Kotkan-Etelänristin
tähdistöjen välillä. Sen taso kallistuu
n. 63° ekvaattoria vastaan, on lähinnä
napaa (27° päässä siitä) Kassiopeiassa.
Muodostuu suunnattomasta joukosta
aurinkoja (tähtiä, pääasiassa himmeitä)
sekä osaksi valaisevasta, osaksi pimeästä
ja valoa pidättävästä usvasta. Muoto
etäältä katsottuna todennäköisesti kuin
kierteissumun, läpimitta n. 60,000 ja
paksuus n. 10,000 valovuotta. Eräät
tähtisumut lienevät samanlaisia, vieraita
l.-järjestelmiä.

Linnuntie, lyhin matka kahden maant.
paikan välillä.

Lintujen eri jalkatyyppejä. 1 istuma- (mustarastaan), 2 raatelu- (merikotkan), 3 astuma- (teiren), 4 tarttuma- (tervapääskysen), 5 kiipimä- (tikan), 6 kahluu- (pikkukuovin), 7 räpylä- eli uima- (sinisorsan), 8 mela- (merimetson), 9 liuska- (nokikanan), 10 juoksujalka (strutsin).

Linnut (Aves), selkärankaisluokka;
tasalämpöisiä, höyhenpeitteisiä, munivia
eläimiä, joiden eturaajat ovat
muodostuneet siiviksi ja joiden koko
ruumiinrakenteeseen lentotaito painaa leimansa,
Luut sisältävät runsaasti kalkkisuoloja ja ovat
sen vuoksi hauraita; useimmat sisältävät
lämmintä ilmaa. Leuat hampaattomat,
muodostuneet sarveispeitteiseksi nokaksi.
Rintalastassa korkea harja, lapaluu
miekkamainen, solisluut yhtyneet
V-muotoiseksi hankaluuksi, hartian luustossa
sitäpaitsi korppiluut. Siipisulat
kiinnittyvät kyynärluuhun (kyynärsulat)
sekä ranteeseen, kämmenluihin ja
sormiin (käsisulat); sormia on 3.
Takaraajassa on n. s. nilkka muodostunut
yhteenkasvaneista jalkapöydänluista,
varsinaiset nilkkaluut ovat kasvaneet osittain
sääriluun alapäähän, osittain
jalkapöydänluiden yläpäähän. Varpaita
korkeintaan 4. Viimeiset pyrstönikamat (4-6)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>