Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1129-1130 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lintuhämähäkit-Lintuvuoret

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

joko kaksoiskovera (d), tasokovera (e)
tai kuperakovera (f). Pallojen keskusten
yhdistyssuora on l:n akseli (pääakseli).
Yhdensuuntaisten säteitten (CA ja C’B)
päätepisteiden yhdistysjana leikkaa tätä l:n

Kupera linssi. C, C’ pallojen keskipisteet, CC’ pääakseli, CA ja C’B kaksi yhdensuuntaista sädettä, O optillinen keskus, DBOAE yksi pääsäde.

optillisessa keskuksessa (O). Jokainen
tämän kautta kulkeva säde (pääsäde) kulkee (ohuen)
l:n läpi taittumatta (paksussa l:ssä siirtyy
yhdensuuntaisesti). Tällaisen säteen suuntaviiva
on l:n sivuakseli. Kupera l. taittaa

Kupera linssi. LP pääakseli, P polttopiste; säteiden voidaan ajatella taittuneen särmiöissä dab, cdbe (=ca1e), gcek.

yhdensuuntaiset säteet yhteen pisteeseen
(polttopisteeseen P); siksi tällaista
l:iä sanotaan kokooja-l:ksi. Etäisyys
l:stä tähän on sen polttoväli. Kovera l.

Kovera linssi. F1 valepolttopiste.

(hajoittaja-l.) hajoittaa yhdensuuntaiset
säteet, niin että ne näyttävät tulevan
valepolttopisteestä (F₁).
Kumpaankin nähden pätee kaava

1		1		1		1		1		kuva		b
—	+	—	=	—	= (n—1) (	—	+	—	);	———	=	—
a		b		f		R		r		esine		a

(a valopisteen, b kuvapisteen etäisyys,
f polttoväli, n taitekertoin, R ja, r
pallojen säteet; koveran peilin
valepolttopisteen etäisyys on merkittävä
negatiiviseksi —f; jos b:n arvo tulee
negatiivinen, niin syntyy valekuva, jos se on
positiivinen, niin todellinen kuva).
Kovera l. antaa aina pienennetyn
valekuvan, joka on lähempänä l:iä kuin esine.
Jos esine on kuperan l:n ja polttopisteen
välillä, niin syntyy suurennettu valekuva
samalle puolelle l:iä, oikeinpäin. Jos se
on polttopisteen ulkopuolella, niin
syntyy todellinen kuva ylösalaisin,
suurennettu, jos etäisyys on pienempi kuin
2 kertaa polttoväli, muuten pienennetty.
Äärettömänkaukaisen esineen kuva on
polttopisteessä. — Sen johdosta, että
eriväriset valosäteet taittuvat eri paljon,
on l:llä oikeastaan useita polttopisteitä
(kromaattinen aberratsioni).
Jos l:llä on suuri valoaukko-, niin eivät
yksivärisetkään säteet kokoudu aivan
samaan pisteeseen, vaan kauempana pääakselista
kulkevat tämän suuntaiset säteet taittuvat
lähemmäksi l:ia (palloaberratsioni)
ja vinot säteet yhtyvät kahdeksi polttoluvaksi
(astigmatismi). Näiden yhtaikainen
ilmeneminen on koma. Näitten virheitten
vähentämiseksi tai poistamiseksi rakennetaan
yhdistettyjä l:jä, objektiiveja.
L:ja käytetään valokuvauksessa, silmälaseiksi,
suurennuslaseiksi, kaukoputkiin, mikroiskooppeihin,
projektsionikoneisiin, valonheittäjiin y. m.

Lintuhämähäkit (Avicularidœ),
lämpimissä maissa eläviä suuria (ruumis 6-7 cm
pitkä, jalat yli 20 cm) tuuheakarvaisia
hämähäkkejä, jotka joskus käyvät pienten
lintujen ja hiirien kimppuun, tavallisesti
kumminkin syövät hyönteisiä.

Lintukotolainen, myt., Kurimuksen
(ks. t.) kohdalla asuva linnunmunilla
elävä kääpiö.

Lintula, ent. lahjoitusmaan
keskuksena ollut hovitila Kivennavan pitäjässä,
nyk. nunnaluostarina (per. 1894).

Lintulahti, talo Karstulassa
Kyyjärven kylässä, Pohjanmaan ja Savon
maanteiden risteyksessä. Siinä ylivoimaiset
venäläiset voittivat Otto von Fieandtin
heinäk. 3 p. 1808.

Lintuniisikangas, harsokangas,
kaasukangas, etamiini, puuvillakangas,
jossa erityisten niisirakenteiden avulla osa
loimilangoista on järjestetty hyppäämään
viereisten loimilankojen yli tai kiertämään
niiden ympäri. Kankaaseen muodostuu aukkoja
joko harsomaisesti tai kuvioita muodostaen.

Lintuniisikangas.

Lintuperspektiivi, maiseman kuva
aivan tai miltei kohtisuorassa suunnassa
ylhäältä päin katsottuna.

Lintuvuoret, varsinkin Pohjois-Jäämeressä
ja Atlantin pohjoisosissa olevia jyrkkiä,
korkeita rantakalliolta, joiden pengermillä
linnut (kiislat, ruokit, lunnit, lokit,
merimetsot) pesivät suunnattomin joukoin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>