Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1183-1184 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ludvig

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ludvig (ransk. Louis), Ranskan
kuninkaita. — 1. L. I ks. Ludvig
Hurskas. — 2. L. VIII (1187-1226),
hallitsi 1223-26, Filip II Augustin poika.
Englantilaisten kapinallisten asettama
Juhana Maattoman vastakuninkaaksi
1216, mutta tämän pojan syrjäyttämä.
Soti englantilaisia ja albigensseja
vastaan. — 3. L. IX Pyhä (1215-70),
kuninkaana 1226-70. Kielsi aatelisten
keskinäiset kahakat ja kaksintaistelut,
paransi oikeuslaitosta. Teki 1248-54
ristiretken Egyptiin, jolloin joutui vangiksi,
ja 1270 Tunisiin, jossa kuoli ruttoon.
L. oli keskiajan kelvollisimpia hallitsijoita,
— 4. L. X (1289-1316), Navarran kuningas
v:sta 1305 ja Ranskan 1314-16; Filip Kauniin
poika. — 5. L. XI (1423-83), hallitsi 1461-83.
Rajoitti aatelisten oikeuksia, taisteli menestyksellä
vasallejaan vastaan kukistaen heidät ja
anastaen Burgundin herttuan Kaarle
Rohkean maista Picardien ja Burgundin.
— 6. L. XII (1462-1515), hallitsi
1498-1515. Kävi tuloksettomia valloitussotia
Italiassa. — 7. L. XIII (1601-43),
kuninkaana 1610-43, täysi-ikäinen v:sta 1614,
Henrik IV:n poika, äitinsä Maria di
Medici’n vaikutuksen alainen. Vv. 1624-42 oli
kardinaali Richelieu pääministerinä
valtakunnan todellinen hallitsija. Tämä lujitti
kuningasvaltaa ja kävi menestyksellisiä
sotia Habsburgeja vastaan. — 8. L. XIV
(1638-1715), kuninkaana 1643-1715, ed:n
poika. Hallitusta hoiti aluksi L:n äiti
Anna Itävaltalainen ja tämän suosikki
kardinaali Mazarin, joka pysyi vallassa
kuolemaansa asti (1661). L:n alkuhallitus
oli Ranskalle onnellinen. Kelvolliset
ministerit (Colbert, Louvois)
toimeenpanivat uudistuksia ja ensimmäisissä
sodissa, Espanjaa vastaan 1667-68 ja
Hollantia ja sen liittolaisia vastaan 1672-78,
hänellä oli menestystä. Samoin sai hän
anastetuksi alueita Saksalta (vrt.
Reunionit), mutta Pfalzin sodassa
oli Ranskan tehtävä myönnytyksiä, ja 1701
puhjenneessa Espanjan perintösodassa Ranska
pahasti uupui. Sodat ja kuninkaan
tuhlailevaisuus turmelivat raha-asiat. Nantesin
ediktin kumoaminen 1685 aiheutti 250,000
hugenotin maastamuuton ja kapinoita,
L. oli luonteeltaan itsevaltainen ja
loistoa rakastava; suosi kirjallisuutta ja
taiteita. — 9. L. XV (1710-74),
kuninkaana 1715-74, täysi-ikäinen 1723, ed:n
pojanpojan poika. Hallitusta hoiti ensin
Orleansin herttua, n. s. regentti, 1726-43
oli kardinaali Fleury pääministerinä.
Hänen kuoltuaan Ranska alkoi
rappeutua, raha-asiat olivat kurjalla kannalla,
kuninkaan rakastajattaret (Pompadour,
Dubarry, ks. n.), joiden takia hän
laiminlöi puolisoaan Maria Leszczinski’ä,
sekaantuivat valtion hallintoon, ja sodissa
kärsittiin häpeällisiä tappioita. Ranska
menetti useimmat siirtomaansa Pohjois-Amerikassa

Ludvig XIV.

Ludvig XVI.

ja Intiassa. — 10. L. XVI (1754-93), hallitsi
1774-92, ed:n pojanpoika. L. oli tavoiltaan
puhdas, mutta vähälahjainen ja horjuva.
Hallinnossa toimeenpantiin parannuksia
(ministerit Turgot ja Malesherbes), liitto
Yhdysvaltojen kera palautti Ranskan
sotamaineen, mutta huononsi jatkuvasti
raha-asioita. L. joutui 1789 puhjenneen
vallankumouksen uhriksi. ks. Ranskan
vallankumous. — 11. L. XVIII
(1755-1824), hallitsi 1814-24, ed:n veli.
Pakeni Ranskasta 1791 ja toimi
emigranttien johtajana. Palasi Ranskaan
1814 ja kuninkaaksi tultuaan antoi
perustuslain. Uudelleen maanpakolaisena
,,sadan päivän keisarikunnan" aikana.
— 12. L. Filip (1773-1850), hallitsi
1830-48, „Philippe Egalitén" poika
(ks. Orléans). Pakeni
vallankumousarmeijasta 1793 vihollisen
puolelle. Ranskaan 1814 palattuaan piti
yhteyttä vapaamielisen vastustuspuolueen
kanssa, Pääsi heinäkuun vallankumouksessa
1830 ,,ranskalaisten" kuninkaaksi. Menetti
kruunun v:n 1848 vallankumouksessa.

Ludvig, Saksan kuninkaita. — 1. L. I
Saksalainen (804-876), Ludvig
Hurskaan poika, sai valtakunnanjaossa
817 Baijerin, Verdunin sopimuksessa
843 Reinin itäpuolella olevat maat ja
hankki 870 Mersenin sopimuksessa
Itä-Lothringenin. — 2. L. (IV)
Baijerilainen (ks. t.).

Ludvig (unk. Lajos), Unkarin
kuninkaita. — 1. L. I Suuri (1326-82),
Unkarin kuningas 1342-82, Puolan 1370-82.
— 2. L. II (1506-26), Unkarin ja Böömin
kuningas 1516-26, Soliman II:n voittama
Mohácsissa 1526.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>