- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
1191-1192

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lukemisia lapsille-Luksferprisma

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Lukeminen, parlamentaarisen puhetavan
mukaan lakiehdotuksen, mietintöehdotuksen
t. m. s. käsitteleminen.

Lukemisia lapsille ks. Topelius.

Lukianos (n. 120 — n. 185), kreik.
filosofi ja kirjailija, kuoli roomal.
virkamiehenä Egyptissä. Kirj. sukkelia
vuoropuheluja, pilkkasi vanhaa kreik.
uskontoa ja filosofeja. Suomeksi mukaelmateos.

Lukijakoje, fys. koje joka
itsetoimivasti merkitsee jonkin liikkeessä
olevan kappaleen värähdys-, isku-,
pyörähdysluvun y. m. L. on osana monenlaisissa
mittakojeissa (kellossa, askelmittarissa,
iskunlukijassa, takometrissä, kaasumittarissa y. m.).

Lukijat (ruots. läsare), Ruotsissa
1700-luvulla syntynyt nimitys, joka
tarkoittaa pietistien ,,seurojen" osanottajia.
Heitä on vars. Norlannissa. Jakautuvat
kirkollisiin, lakia tehostaviin vanhoihin
sekä evankeelisiin ja separatistisiin uusiin
l:hin; viimemainituissa on us. suuntia.

Lukinverkkokalvo ks. Aivot.

Lukio ks. Kymnaasi.

Lukit (Opilionida), hämähäkkieläinten
lahko. Meillä n. 10 lajia, pitkäjalkaisia.

Lukkari, seurakunnallinen
toimihenkilö, jonka tehtäviin kuuluu
kirkkolaulun johtaminen ja opettaminen,
lasten opetus ja papiston avustaminen
kirkonmenojen toimittamisessa. Us.
seurakunnissa l. toimii myös urkurina.

Lukkari- ja urkurikoulut ovat
maassamme toimineet vasta viimeisillä
vuosikymmenillä. Sitä ennen suoritettiin
lukkari- ja urkurivirkoihin tarvittavat
opinnot yksityisesti tuomiokirkkojen
kanttorien tai muitten luottamusta
saavuttaneitten kirkkomusiikkivirkailijain
johdolla. Valtion avustamia l.- ja u:ja
perustettiin Turkuun 1877 (Pahlman),
Ouluun 1882 (Sandström, lakkasi 1893),
Helsinkiin 1883 (Achté, johtaja v:sta 1923
Maasalo), sekä Viipuriin 1893 (Sivori).
Molemmat viimemainitut toimivat nyttemmin
laajennetuin ohjelmin „kirkkomusiikkiopistoina".

Lukko, laite ovien, kansien y. m.
sulkemiseksi siten, että ainoastaan
lukkoon kuuluvalla avaimella saattaa ne
avata; myöskin laite, joka yleensä
kiinnittää jotakin niin, että sen helposti
voi aukaista (hihnalukko, lukkoneula,
mutterinlukko). Pääosana varsinaisessa l:ssa
on salpa, telki eli kieli,
jonka pää työntyy l:sta vastaavaan syvennykseen.
Salvassa on lovi, johon avaimen lehti l.
parta
sattuu ja siirtää salvan. Jotta
l:oa ei voitaisi avata vieraalla avaimella,
laitetaan siihen esteitä l. haittoja
ja avaimeen vastaavat lovet, jotta se
pääsisi kiertymään. Paremmissa l:issa on
säppejä, jotka avaimen on ensin nostettava,
ennenkuin salpa pääsee liikkumaan.
Esi-l. on irtonainen l., jonka
sangastaan voi kiinnittää silmukkaan
tai määrlyyn. Tavallisimmat nykyisistä
ovi-l:ista ovat yale ja abloy,
joissa avaimen lovien täytyy olla tarkasti
määrätyn syvät, jotta ne lukkonsa avaisivat.

illustration placeholder

Chubb-lukko.

L säppi, t sen tappi,

p salvan puikko,

joka liikkuu aukoissa

a, r, jousi i pitää

säpet L alhaalla.


illustration placeholder

Yale-varmuuslukko.

S avain, D avainlieriö,

joka nastan A avulla

liikuttaa salpaa, G

haittapesä, 1, 2, 3, 4, 5

haittapuikot tai -lamellit.



Lukkolinna (sak. Lode), linna
Läänemaalla Länsi-Virossa. V. 1573 Klaus
Aakenpoika Tott voitti L:ssa kymmenkertaisen
venäläisarmeijan.

Lukomskij [-ko’-], Aleksandr
Sergejevitš
(s. 1868), ven. kenraali.
Mukana maailmansodassa, taisteli sitten
Kornilovin, Aleksejevin ja Denikinin
armeijoissa bolsevikkeja vastaan, 1920
Wrangelin edustajana Konstantinopolissa.

Lukratiivinen (lat.), voittoa tuottava.

Luksemburg (saks. Luxemburg),
itsenäinen suurherttuakunta, Saksan,
Ranskan ja Belgian välissä; 2,600 km2,
260 000 as. Väestön enemmistö saksalaisia,
uskonto room.-kat., virallinen kieli ranska.
Maanviljelys tuottaa viljaa ja viiniä.
Vuorityö ja teollisuus myös tärkeät.
Tulliliitossa Belgian kanssa.

illustration placeholder

Vaakuna.


Historia. Kuulunut Saks.-roomal.
valtakuntaan, v:sta 1354 herttuakunta.
kuului v:sta 1444 Burgundiin ja joutui
sen mukana Habsburgeille, 1795 Ranskan
valloittama, 1815 suurherttuakuntana
Alankomaiden kuninkaalle; 1839 sen
länsiosasta tuli Belgian maakunta.
Julistettiin puolueettomaksi 1867. V. 1890
lakkasi personaaliunioni Alankomaiden
kanssa. Saksalaisten miehittämä 1914,
nyk. riippuvaisuussuhteissa Ranskaan.

Luksferprisma, ikkunalasi, jonka
toinen puoli on uurrettu tiheähköihin
(n. 1 cm lev.) särmiömäisiin uurteihin.
Valaisee esim. pitkää käytävää
voimakkaammin kuin sileä ikkunalasi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0660.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free