Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1199-1200 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lumimadot-Lummekasvit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lumikko (Fætorius nivalis),
Euroopan pienin petoeläin, pituus 17-18 cm
ynnä n. 3 cm pitkä häntä. Kärpän näköinen ja
sukuinen. Kesällä päältä ruskea, alta valkea,
talvella kokonaan valkea. Häntä selän värinen.

Lumikkoja.

Lumimadot, pehmeäsiipisten kovakuoriaisten
(Malacodermata) mustia, sametinkarvaisia
toukkia. Makaavat talven horroksissa kaarnanraoissa,
lähtevät varhain keväällä liikkeelle, usein lumen
vielä peittäessä maan.

Lumimarjapensas (Symphoricarpus
racemosus), Caprifoliaceæ-heimoon
kuuluva pohj.-amer. pensas. Kukat pienet,
valkean punertavat, hedelmät kypsinä
lumivalkeita marjoja, jotka pysyvät
pensaissa talvellakin. Koristuspensaana
viljelty.

Lumimittari, hallaperhonen,
pakkasperhonen (Cheimatobia
brumata), mittariperhonen, jonka koiras
siivekäs, mutta naaraksen siivet
surkastuneet aivan lyhyiksi tyngiksi.
Toukka vahingoittaa keväisin hedelmä- ja
muiden lehtipuiden silmuja ja lehtiä,
syöden toisinaan puut ja pensaat aivan
lehdettömiksi, vrt. värikuvaliitettä
Tuhohyönteisiä.

Luminišenssi, sellaisten valosäteilyilmiöiden
yhteisnimitys, joita ei aiheuta hehkuvaksi
kuumentaminen. Näitä ovat valon aiheuttama
foto-l., joka jaetaan fosforešenssiin
(valonsäteily jatkuu vielä valotuksen jälkeen) ja
fluorešenssiin (esinettä valotettaessa
se säteilee toisenlaista valoa); aiheuttajana
saattavat olla myös röntgen- tai katodisäteet;
kemi-l., jonka aiheuttaa kem.
ilmiö; tällaista on m. m. kaikki valo,
mitä kem. ilmiö aiheuttaa alle 360°:n
lämmössä (koska vasta yli 360°
lämpöinen kappale saattaa hehkua näkyviä
säteitä); kide-l. ja tribo-l.,
kiteissä. etenkin niitä hangattaessa ja
särjettäessä havaittava L, joka johtunee
sähköilmiöistä (pietsosähkö); elektro-l.,
katodi- tai kanavasäteiden törmäyksestä
aiheutuvan valenssielektronin poistumisen
yhteydessä havaittu valoilmiö.

Lumiraja ks. Lumi.

Lumisokeus, kirkkaan auringonvalon
(lumikenttäin heijastuksen) aikaansaama
silmän sidekalvon tulehdus, jota
seuraa silmäterän pieneneminen ja usein
sarveiskalvon osittainen heikkeneminen;
samalla voi verkkokalvossa tapahtua
muutoksia. Silmät ovat tällöin valonarat
ja näkö heikentynyt. L. paranee yleensä
verraten pian, kun sen syy on poistettu.

Lumituhot ovat vahvan lumi- ja
huurrekerroksen n. s. „tykyn" metsälle
aiheuttamat vahingot. Erotetaan mekaanisia
l:ja, kuten murtovahingot puiden
latvan katketessa, painovahingot
puun latvuksen ja oksien taipuessa
epäsäännöllisesti, karsimisvahingot
oksien taittuessa puista ja taivutusvahingot
puun taipuessa ja lopuksi ehkä murtuessa,
Tuhoisimmat ja yleisimmät ovat murtovahingot.
Arimpia mekaanisille l:lle ovat haapa ja
mänty, kestävimpiä kuusi ja koivu.
Mekaanisista l:ista johtuvia fysiologisia
vahinkoja: lahovikaisuus, yksityisten
puiden kasvun hidastuminen,
metsäntuoton, käpy- ja siementuotannon
väheneminen. L:t ovat meillä yleisiä, mutta
suuremmassa määrässä vahingollisia vain
maamme itäosissa, missä esiintyy
erikoisia lumituhoalueita, jotka
ulottuvat Saariselältä pohjoisessa Puijolle ja
Kolille etelässä, läntisimmät Rovaniemen
Pisavaaralla ja Kivaloilla. Tuhonalainen
metsä n. 4,300 km². L.-alueet
sijaitsevat korkeimmilla vaara- ja
tunturiseuduilla, suurin osa 300 m yli merenp.
[Heikinheimo, „Suomen lumituhoalueet ja niiden
metsät" (Terra 1921).]

Lumivaara, Jaakkimasta 1923 erotettu
kunta Viipurin läänissä; 253,2 km²,
5,649 as. (1925).

Lumivyöry, laviini, syntyy
vuoriseuduissa etenkin keväisin
lumensulamisen aikana, jolloin raskasta,
nuoskaa ja usein pohjaansa myöten
irtautunutta lunta syöksyy alaspäin.
Tämmöiset n. s. pohjalaviinit vyöryvät
tav. vakinaisia l.-ratoja myöten, jotka
kesälläkin erottuvat muusta ympäristöstä,
niiltä kun kasvipeite puuttuu.
Toisenlaisia, vähemmän tuhoisia ovat n. s
pölylaviinit: kuiva lumi syöksyy
jauhemaisena ryöppynä laaksoon.

Lummekasvit (Nymphæaceæ),
kaksisirkkaisiin kuuluva vesikasviheimo.
Varsi pohjamutaan vajonnut paksu juurakko,
lehdet pitkäruotiset, kukat yksittäiset,
pitkäperäiset. Meillä lumpeen
(Nymphæa) ja ulpukan l. upukan
(Nuphar) suvut. Valkealla
lumpeella (Nymphæa alba) on isot,
Suomen lumpeella (N. tetragona)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>