- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
1213-1214

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Luostari-Lassi-Luotsiasema

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Egyptissä myös erämaissa hartaudenharjoituksissa
aikaansa viettäviäerakoita, joita alettiin sanoa
munkeiksi. Pakomios, eräs näistä munkki-isistä,
muodosti 300-luvulla erakkosiirtolasta
luostarin ympäröimällä lähekkäin sijaitsevat
erakkomajat yhteisellä muurilla ja
antamalla luostarin asukkaille ensim,
ohjesäännön. Hän perusti myös- ensim.
nais- eli nunnaluostarin. Egyptistä l.
levisi pian Palestiinaan, Syyriaan ja
Vähään-Aasiaan. Itämailla noudatetaan
yleisesti Basilius Suuren munkkisääntöä,
Länsimaille l. tuli 300-luvulla. Täällä
askeesia lievennettiin; munkkilupaukset
käsitettiin elinaikaisiksi. Luostarit
yhtyivät vähitellen liitoiksi l.
kongregatsioneiksi. l. on ottanut
tehtäväkseen hartaudenharjoitusten
lisäksi sairaan- ja köyhäinhoidon,
opetustoimen, saarnaamisen ja sielunhoidon
y. m. Keskiajalla luostareilla oli suuri
merkitys henkisten arvojen melkein ainoina
vaalijoina, Protestanttisissa, kirkoissa,
l. on poistettu. — Suomessa oli keskiajalla
luostareita Turussa, Viipurissa, Raumalla,
Köökarissa ja Naantalissa, Nyk. on kreik.-kat.
luostareita Valamossa, Konevitsassa,
Petsamossa ja Lintulan naisluostari. —
Huomattavia munkkikuntia ovat olleet esim.
benediktiläiset, birgittiiniluostarikunta,
cisterciläiset, dominikaanit, fransiskaanit,
jesuiitat ja kartusiaanit (ks. n.), kuuluisia
luostareita esim. Atos, Chartreuse, Cluny,
Monte Cassino, Mont Saint Michel, Sankt
Gallen, San Marco (Firenzessä), Vadstena.
[Harnack (saks., 1907).]

Luostari-Lassi ks. Laurentius Norvegus.

Luotaus, veden syvyyden määräys
tieteellisessä tai merenkulkutarkoituksessa.
Käsi-l. tapahtuu luotaimella
l. mittaluodilla,
3-4 kg painoisella
kartiomaisella lyijykappaleella, joka
riippuu n. 50 m:n köydessä,
luotirihmassa, mihin on solmuilla
t. m. merkeillä merkitty pituus (syvyys).
Syvä-l:ssa käytetään 8-12 kg:n luotia ja
200 m:n luotirihmaa. Täten voi l.
tapahtua ainoastaan laivan kulkiessa hyvin
hitaasti. Nopeamman vauhdin sallii
luotipoiju missä luotirihma juoksee
pyörän ylitse. L.-kojeet sallivat l:n
nopeassakin vauhdissa (jopa 16 solmua);
näissä syvyys lasketaan lieriössä olevan
ilmapylvään kokoonpuristumisesta. —
Erittäin suurien syvyyksien l. tapahtuu
satojen kilojen painoisilla luodeilla; itse
luoti irtautuu saavuttuaan pohjaan ja jää
sinne. — Kaikki mainitut kojeet järjestetään
yleensä niin, että ne tuovat ylös
pohjanäytteen. Yksistään syvyyden
määräys käy nyk. mukavimmin saksalaisen
fyysikon A. Behmin 1916 keksimällä
kaikuluotaimella, joka ilmoittaa
ajan, mikä kuluu äänen kulkiessa pohjaan
ja kaiun heijastamana, sieltä takaisin.
Tämän periaatteen mukaisia kojeita on
rakennettu monta eri mallia, mitkä
soveltuvat yhtä hyvin aivan matalan
veden kuin suurimpien syvyyksien
l:een suurella tarkkuudella. [Renqvist
(„Terra" 1926, n:o 2-3, ruots.).]

Luoteisväylä, meritie Euroopasta
Aasiaan Pohjois-Amerikan pohjoispuolitse.
Pitkällisen etsinnän ja monien
turhien yritysten jälkeen Mc Clure
1850 todisti sen olemassaolon ja Roald
Amundsen purjehti sen 1903-05
kulkien Baffininlahdesta Lancasterin-,
Barrowin-, Peelin-, Franklinin-, Rossin-,
Simpsonin-, Victorian-, Deasen-,
Coronation-, Dolphinin- ja Union-salmien
kautta. Liikenneväyläksi on l. mahdoton.

Luoti. 1. Käsiaseen, kiväärin tai
konekiväärin heittokappale; tehdään lyijystä,
oli alkujaan pallonmuotoinen, mutta
rihlapiipun ja savuttoman ruudin
keksimisen jälkeen l:n muoto muutettiin
lieriömäiseksi ja se päällystettiin ohuella
nikkeli- tai kuparivaipalla. — 2. Pohj.-Euroopassa
käytetty painomitta, n. 13 g.

Luotisuora, luotiviivan suunta. —
Luotiviiva, vertikaaliviiva,
suunta, mihin vapaasti riippuva rihma
asettuu painon (luodin) vaikutuksesta, —
Luotiviivan poikkeus, maan
epähomogeenisuudesta johtuva l:n
suuntautuminen ohi maan keskipisteen.

Luoto (ruots. Larsmo), ruotsink. kunta
Vaasan läänissä, Kokkolan ja Pietarsaaren välillä,
käsittää Larsmon ja nyk. mantereeseen
kiinnikasvaneen Eugmon y. m. saaret;
100,6 km2, 2,705 as. (1925).

Luotsi (ruots.), henkilö, jonka
ammattina on ohjata aluksia tuntemillaan
kulkuväylillä, vrt. Luotsi- ja
majakkalaitos.

illustration placeholder

Virkapukuinen luotsi.



Luotsiasema l. luotsipaikka,
kulkuväylän varrella oleva paikka, jossa
luotsien tulee olla päivystämässä ja
josta luotsia tarvitsevat alukset saavat
kutsua luotsin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 15:28:36 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0671.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free