Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1219-1220 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lustrum-Lutherilainen Evankeliumiyhdistys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lusto, vuosirengas, yhden
kasvukauden aikana kasvanut puuaine; l:t
näkyvät rungon poikkileikkauksessa
samakeskisinä renkaina.

Lustrum (lat.), joka viides vuosi
toimitettu muinaisroomal. puhdistusuhri;
myös viisivuotinen ajanjakso.

Lusus (lat.), leikki. — Lusus naturæ
luonnon leikki, sattuma.

Luterilainen Evankeliumiyhdistys,
Lutherilainen Evankeliumiyhdistys (ks. t.)

Luterilaiset, Lutherin kannattajat
alk. käytetty pilkkanimenä. Tav.
käytettiin kuitenkin nimitystä „evankeeliset"
tai „reformeeratut kirkot" ja vasta
1580-luvulta l. vastakohtana kalvinisteille.

Luthardt [-rt], Christoph Ernst
(1823-1902), saks. lut. teologi,
puhdasoppisuuden pääedustajia. Teoksia
suomen.: „Apologeettisia esitelmiä
kristinuskon perustotuuksista".

Luther [-ter], Alexander
Ferdinand (s. 1877), suom. eläintieteilijä,
ylim. prof. Helsingin Yliopistossa v:sta 1918.
Julkaisuja vertailevan anatomian alalta.
— Luther, Hans (s. 1879), saks.
poliitikko. Elintarve- ja maatalousministerinä
1922-23, rahaministerinä 1923-25, valtiokanslerina
1925-26. Kuuluu saks. kansanpuolueeseen.

Hans Luther.

Luther, Martti (1483-1546), saks.
uskonpuhdistaja, syntyi ja kuoli Eislebenissä,
vuorimies Hans L:n poika. Tultuaan Erfurtin
yliopistossa maisteriksi 1505 alkoi opiskella
lakitiedettä, mutta meni jo sam. v. munkiksi
Erfurtin augustinolaisluostariin. Koetti
turhaan itseään kiduttamalla ja munkkihurskautta
harjoittamalla saada tunnonrauhaa. Sen hän sai
vasta luostarintarkastajan v. Staupitzin neuvottua
häntä etsimään apua kärsivältä Kristukselta.
L. oli vihitty papiksi 1507, ja 1508
hänet kutsuttiin Wittenbergin yliopiston
filosofian professoriksi. Samalla hän
jatkoi teol. opintoja. Talvella 1510-11 L.
veljeskuntansa asioissa kävi Roomassa,
missä oppi tuntemaan ylimmän papiston
turmeltuneisuuden. V. 1512 L., joka välillä
oli ollut Erfurtissa, tuli raamatunselitysopin
professoriksi Wittenbergiin. Täällä
hänelle lopullisesti selvisi, että ihminen
tulee autuaaksi uskon kautta eikä lain
töistä. L:n uskonpuhdistustoiminta alkaa
hänen esiintymisestään anekauppaa
vastaan lokak. 31 p. 1517, jolloin hän
Wittenbergin tuomiokirkon ovelle naulasi
kuuluisat 95 väitöslausettansa. Hänen
tarkoituksensa ei ollut rikkoa välejänsä
kirkon kanssa, mutta vastustus vei hänet
askel askeleelta kauemmas katolisuudesta.
V. 1519 hän väitellessään Johann
Eckin kanssa hylkäsi sekä paavin että
kirkolliskokousten ehdottoman
arvovallan ja asetti Raamatun ylimmäksi
ohjeeksi uskonasioissa. Julk. 1520
reformatoriset pääkirjansa, ,,Saksan kansan
aatelistolle kristillisen säädyn
parantamisesta", „Kirkon babylonialaisesta
vankeudesta", „Kristityn vapaudesta". Poltti
jouluk. 1520 Wittenbergissä paavin
pannabullan ja kanoniset lakisäädökset
siten sanoutuen irti kirkosta. Lopullisen
pannajulistuksen paavi Leo X antoi 1521.
L:n toiminta oli saanut siksi laajalti
vastakaikua, että hänen asiansa otettiin
esille Wormsin valtiopäivillä 1521, missä
L. kieltäytyi oppiaan peruuttamasta.
L. kannattajineen julistettiin
valtakunnankiroukseen. Tällöin hänet
suosijansa Saksin vaaliruhtinaan Fredrik
Viisaan toimesta oli toimitettu talteen
Wartburgin linnaan, jossa saksansi Uuden
Testamentin (1521-22; koko Raamattu
ilm. 1534). Karlstadtin toimeenpanemat
uskonnolliset levottomuudet Wittenbergissä
saivat L:n lähtemään turvapaikastaan, ja
nyt hän ryhtyi järjestämään kirkkoa
evankeeliseen henkeen. V. 1524
puhjenneen talonpoikaiskapinan suhteen
L. asettui vastustavalle kannalle. V. 1525
hän solmi avioliiton Katharina von Boran
(ks. t.) kanssa. L:n teoksista on vielä
mainittava „Vähä" ja „Iso Katekismus"
(1529), postilla ja virsiä, m. m. „Jumala
ompi linnamme", „Pöytäpuheita" (us.
teoksia suomen.). L:n työtovereista oli
läheisin Melanchton (ks. t.). [Kolde
(1901), Holmqvist (1917), Ruuth (1917).]

Martti Luther. (Lucas Cranachin tekemä muotokuva.)

Lutherilainen Evankeliumiyhdistys,
Suomen L. E., Helsingissä, per. 1873
kaksikielisenä, 1922 erosivat siitä
ruotsinkieliset. Yhdistyksen, jonka suunnan
kannattajilla us. nimitys „evankeeliset",
tarkoitus on käytäntöön yleisemmäksi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>