Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Luujauhot-Luumupuu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Luuhiili, luumusta, spodium,
luusta ilmaköyhässä tilassa kuumentamalla
saatu hiili. Hiillytystulosta saadaan
n. 60 %, mistä 10 % hiiltä, 78 %
kalsiumfosfaattia, 8 % kalsiumsilikaattia.
Pidättää itseensä liuoksista erinäisiä
liuonneita epäpuhtauksia. Käytetään esim.
sokeriliuoksen puhdistukseen.
Luujauhot, typen- ja
fosforihapoinpitoinen apulannoitusaine,
valmistetaan tehdasmaisesti jauhamalla
hienoksi kuivatut luut sinältään (raakana)
tai poistamalla niistä sitä ennen joko rasva
bentsiinillä tai rasva ja liima-aine
ylikuumennetuissa höyryssä keittämällä.
Raa’at l. sisältävät 4-5 % typpeä, 20-24 %
fosforihappoa, bentsiinillä uutetut 4-5,5 %
typpeä, 19-23 % fosforihappoa, höyrytetyt,
liimattomat 0,6-1,0 % typpeä, 28-30 %
fosforihappoa. L:ja käytetään kalkkiköyhässä,
munarikkaassa maassa, jossa niiden liukeneminen
tapahtuu nopeasti. L. sopivat parhaiten
syyskylvöille ja nurmille. Kylvetään ajoissa
ennen kylvöä, mullataan syvälle. Suomessa on
nyk. 6 luujauhotehdasta, valmistus 908,700 kg
v. 1924.
Luukalat. 1. Alaluokka (Teleostomi)
kalojen luokassa rustokalojen (Selachiæ)
rinnalla. Eroaa näistä sen kautta, että
luusto, etenkin peitinluut, osaksi tai
kokonaan on luutunut. Lahkoja:
rustokiillesuomuiset (Chondrostei),
kiillesuomuiset (Ganoidei),
varsinaiset luukalat (Teleostei),
keuhkokalat (Dipneusta).
— 2. Varsinaiset l. (Teleostei),
kalalahko. Tuntomerkkejä: luusto lähes
kokonaan luutunut, selkärangan nikamat
kaksoiskoverat, kylkiluut vahvat, pyrstöevä
tasamukainen, sykloidi- tai ktenoidisuomut (vrt.
Kalat), kannen peittämät
kampakidukset, uimarakko, valtimolaajennus
(bullus arteriosus).
Luukalvontulehdus (periostitis),
tartunnan tai loukkaantumisen aiheuttama
tulehdus luukalvossa. — Luukaries (lat.),
luumätä.
Luukas, evankelista, Paavalin
työtoveri, ammatiltaan lääkäri. Kirjoittanut
Antiokiassa n. 70-85 kreikaksi evankeliumin
käyttäen lähteenä erästä vanhempaa
evankeliumia, n. s. Proto-Luukasta, jossa
aineksia m. m. Logiasta (ks. t.), sekä
Markuksen evankeliumia. L. -on myös
kirjoittanut Apostolien Teot, joka hänen
evankeliuminsa kanssa muodostaa
kaksoisteoksen. [Zahn (saks., 1920).]
Luukkoinen, Taneli (k. n. 1712),
kuuluisa isonvihan aikainen suom.
sissipäällikkö; sai majurin arvon.
Luulaja (ruots. Luleå), kaup.
Ruotsissa, Pohjanlahden rannikon
pohjoisosassa. Hyvä satama, malminvientiä.
Metalli- ja puuteoll. 11,000 as.
Luulajanjoki (ruots. Lule älv),
Pohjois-Ruotsissa oleva suuri joki; pituus
310 km, suun leveys 3 km. Kaksi
latvahaaraa, Iso ja Pieni L., lähteet
Sulitelman rinteillä. Ed. juoksee m. m.
Ison-Luulajanjärven läpi; siinä on komea
Stora Sjöfalletin putous, Porjuskoski ja
Harsprånget.
Luulasi, maitolasi, opaalilasi,
maidonvalkea, läpikuultava lasi. —
Luuliima, luista, jänteistä y. m.
kollageeneista valmistettu liima.
Luulotauti, hypokondria,
sairaalloinen oman ruumiin ja sen
toimintojen tarkkaaminen, joka pienimmänkin
kivun tai häiriön tulkitsee peloittavaksi
taudiksi.
Luuloteltu rikos, imaginaaririkos (ks. t.).
Luulottelu ks. Suggestioni.
Luuluolat, enimmäkseen kalkkiseuduissa
olevia luolia, jotka muinoin ovat
olleet ihmisten tai eläinten vakituisia
oleskelupaikkoja, Pohjakerroksen
muodostavat nykyaikaisten tai sukupuuttoon
kuolleiden imettäväisten, joskus
ihmistenkin luiden sirpaleet ja kappaleet,
jotka kalkkisintterin yhteenliittämällä
erikoisena kivilajina, n. s. luubreksiana,
saattavat peittää luolan pohjan monen metrin
vahvuisena kerroksena. Semmoisia l:ia on
Etelä-Ranskassa (Dordogne, Mentone), Belgiassa
(Spy), Saksassa (Neandertal), monin paikoin
Etelä-Amerikassa, y. m.
Luumarja, mehevä hedelmä, jossa
3 kerrosta: 1) ohut, kalvomainen
ulkokerros, 2) mehevä keskikerros ja 3) kova,
luumainen sisäkerros. Viimeksimainitun
sisässä siemen. Esim. luumu.
Luumupuu (Prunus domestica),
ruusukasvien heimoon kuuluva matala puu
tai iso pensas, kotoisin Etu-Aasiasta.
Kriikunapuun kaltainen, mutta oksat kaljut,
piikittömät ja hedelmän luu litteämpi.
Useita viljeltyjä muotoja. Yleinen
viljelyskasvi Etelä- ja Keski-Euroopassa,
sekä Kaliforniassa. Kantaa kypsiä hedelmiä
Etelä-Suomessakin. — Kuivattuja l:ja
sanotaan myös veskunoiksi.
 |
Luumu. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
