Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1239-1240 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lypsykone-Lysippos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kookkaan, monipuolisen ja ravitsevan,
halpahintaisen sekä pitkin vuotta tasaisen.
Ruokinta pyritään järjestämään
mahdollisimman yksilölliseksi ryhmittämällä
karja koon, iän, tuoton y. m. mukaan
ryhmiin l. ruokintaluokkiin, joille
kullekin tuleva rehumäärä erikseen
arvioidaan. Syöttö ja muut karjatyöt
suoritetaan määrätunneilla, 2 tai 3 kertaa
päivässä. Juomaveden tulee olla puhdasta
ja raitista sekä annetaan mukavimmin
itsetoimivista juottokupeista; ainakin
2-3 kertaa päivässä on lehmiä
juotettava. Laitumeltakaan ei juomavettä
saa puuttua. Laidunrehun lisäksi
runsaslypsyiselle lehmälle annetaan vihanta-,
korsi- ja väkirehua, — Eläimille on
rakennettava tilavat, valoisat,
lämpimät ja raitisilmaiset navetat.
Kuivikkeina ovat turvepehkut parhaat. —
Tuotannon selvittämiseksi käytetään
koelypsyä, rasvantarkastuksia,
karjantarkastuskirjanpitoa. L:n
edistämiseksi toimivat siitos-,
jalostus- ja tarkastusyhdistykset,
karjanäyttelyt, kantakirjanpito
y. m. [Nylander-Cajander-Poijärvi (1925);
Poijärvi, „Maataloudellisten kotieläinten
ruokinta" (1922); Kellner, „Ruokintaopin
pääpiirteet".]

Lypsykone, käsin lypsämistä
korvaamaan käytettävä kone; toimii tav.
ohennetun ilman avulla imien ja pusertaen
nännejä. Käyttövoimana käsi- tai
moottorivoima. L:itä on useita eri malleja.

Lypsykone.

Lypsymerkit, maitomerkit (ks. t.).

Lypsytyyli, lypsykarjan arvostelussa
käytetty nimitys; käsittää kaikki naudan
ruumiinrakenteessa esiintyvät ominaisuudet,
jotka siihen ovat juurtuneet seurauksena
siitä, että eläintä on käytetty
lypsytarkoitukseen: ,,avoin" luustorakenne,
hieno pää ja kaula, litteät ja kuivat
lihakset, hienonko, löyhä ja pehmeä
nahka, suuret ja rauhalliset silmät.

Lyra, tähtikuvio pohj.
taivaanpuoliskolla, Linnunradan kohdalla,
lähellä Joutsenen tähtikuviota. Loistavin
tähti Veega. Kaksoistähtiä β ja ε (kaksi
kaksoistähtiparia). Rengasmainen tähtisumu
β- ja γ-tähtien välillä. vrt. Lyyra.

Lyriikka (kreik.), laulurunous;
ilmaisee välittömästi runoilijan tunteita ja
mielialoja vastakohtana epiikalle ja
draamalle, jotka etupäässä kuvaavat
toimintaa. L:n päämuoto on laulu eli
lauluruno, muita lajeja hymni,
oodi ja dityrambi, joissa
kuvastuu runoilijan haltioitunut innostus
tav. ylevään aiheeseen, edelleen mieterunous,
johon kuuluvat sopetusruno, epigramma,
satiiri ja elegia, sekä lopuksi
romanssi ja balladi, jotka ovat
epiikan rajamailla.

Lys [lis], Schelden vasen lisäjoki,
yhtyy siihen Gentin kohdalla.

Lysandros (k. 395 e. Kr.), spartalainen
sotapäällikkö. Peloponnesolaissodassa voitti
Ateenan laivaston Aigospotamoi-joen suulla
405 e. Kr. ja valloitti Ateenan 404.

Lysekil [lysetšīl], kaup.
Etelä-Ruotsissa, Skagerrakin rannalla, Gööteporista
pohjoiseen. Suosittu kylpykaup.
Kalansäilyketehtaita. 4,000 as.

Lysenko [-sje’nko], Nikolaj
(1842-1912), vähäven. kansanomainen säveltäjä.
Julkaisi vähäven. kansansävelmiä, sävelsi
oopperoita (m. m. ,,Taras Bulba", 1890).

Lyseo (kreik.), yliopistoon vievän
oppikoulun nimitys, jota käytetään
etenkin Ranskassa, Italiassa ja Suomessa.
Meillä se otettiin käytäntöön v:n 1872
koulujärjestyksessä. Tätä nykyä
Suomessa on klassillisia l:ita, joissa
luetaan latinaa aliasteilta alkaen,
linjajakoisia l:ita, jotka kuudennesta
luokasta alkaen jakaantuvat kahteen
linjaan: klassilliseen, jolla luetaan
latinaa, ja reaalilinjaan,
yhteislyseoita (valtion yhteiskouluja)
tyttölyseoita, maanviljelyslyseoita,
koelyseoita, jotka perustuvat täydellisen
kansakoulun kurssin pohjalle, ja eräitä
vasta-alkavia viimemainittua tyyppiä olevia l:ita.

Lysias (n. 445—380 e. Kr.),
ateenalainen puhuja; puheita säilynyt 34.

Lysiinit, veressä ilmenevät, bakteereja
liuottavat vasta-aineet. vrt. Seerumterapia.

Lysikrateen muistomerkki,
Ateenassa läh. Akropolista oleva pieni
korinttilaistyylisen pyörötemppelin tapainen
marmorirakennus; pystytetty 334 e. Kr.
Lysikrateen johtaman koorin kilpailussa
saavuttaman voiton muistoksi.

Lysimakos (n. 360—281 e. Kr.),
Aleksanteri Suuren sotapäälliköitä, eräs n. s.
diadokeista. Sai Aleksanterin kuoleman
jälkeen hallittavakseen Traakian;
hallitsi v:sta 301 lisäksi suurinta osaa
Vähästä-Aasiasta ja sittemmin myös
Makedoniaa ja Tessaliaa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>