Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Lyyra-Lähde
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
 |
Lyypekki. Traven rantaa, vas. Mariankirkko.
|
15 km Itämerestä. Siinä on kaikilta
puolin veden ympäröimä sisäosa ja kolme
etukaupunkia. Paljon keskiaik.
rakennuksia m. m. goottilainen kirkko
Marienkirche (uusittu 1276-1310), tuomiokirkko,
raatihuone, kaupunginportit. Kauppaa ja
merenkulkua, laivanrakennusta y. m.
teollisuutta. 121,000 as. — Per. 1143,
vapaa valtakunnankaup. v:sta 1228,
n. v:sta 1250 Hansan johtava kaupunki,
menetti mahtiasemansa 1500-luvulla.
Lyyra l. lyyry (kreik.). 1.
Muin.-kreik. kielisoitin, kitaran kaltainen,
mutta pienempi. — 2. 1500-1700-luvuilla
käytetty jousisoitin, ehkä viulun lähin
edeltäjä, kooltaan vain suurempi ja
useampikielinen. — 3. Tähtit. Lyra (ks. t.).
Lyyrillinen, lyriikkaa koskeva,
laulurunoudellinen. — Lyyry,
ylioppilaslakissamme oleva kultainen
merkki, jossa lyyra ja sitä ympäröivä
seppele.
Lyyrylintu, lyyrypyrstö
(Menura superba), Austraaliassa elävä
fasaanin kokoinen varpuslintu, jonka uroksen
reunimmaiset pyrstösulat ovat hyvin
pitkät ja kaartuneet niin, että pyrstö on
lyyran muotoinen.
|
Lyyrylintu.
|
Lyyssinä, Pähkinälinna (ks. t.).
Lyytinen, Pentti (1783-1871),
suonnejokelainen kansanrunoilija. [Grotenfelt,
„Kahdeksantoista runoniekkaa" (1889).]
Lyömäsoittimet ovat kahta lajia:
toisissa on määrätty sävelkorkeus, toisilta
se puuttuu. Edellisiä ovat paukut,
symbaalit, kellosoittimet ja ksylofoni,
jälkimmäisiä rummut, tamtam, helylevyt l.
„lautaset", triangeli, kastanjetit y. m. Niiden
merkitys on pelkästään rytmillistä ja
soinnillista laatua, mutta orkestraalisessa
sävelmaalailussa niillä on tärkeä osa.
Lyöttymät, ratsu- ja vetojuhdilla
satulan tai valjaiden hankauksesta
aiheutuneet pöhöttymät, ruhjoutumat ja
ihohaavat.
Lågskär [lōgšär], loistomajakka
samannimisellä saarella Ahvenanmeressä,
n. 27 km Maarianhaminasta etelään.
Valon korkeus vedenpinnasta 42,3 m.
Näyttää valkoista välähdysvaloa.
Valonvoimakkuus 700,000 normaalikynttilää.
Långfors, Arthur (s. 1881),
Helsingin Yliopiston romaanisen filologian
ylim. prof. v:sta 1925, lähetystösihteerinä
Pariisissa 1919-25.
Långsjö [loŋšö] (ennen Pitkäjärvi),
kartano Somerolla. Tilalla on kalanviljelyslaitos,
aiemmin maanviljelys-, karjanhoito- ja puutarhakoulu.
Läckö l. Leckö, kuninkaankartano
ja linna Ruotsissa Vennerin eteläosaan
pistävällä niemellä. Kuulunut m. m.
M. G. De la Gardielle ja Adlercreutzeille.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0686.html
