Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1257-1258 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lämpömoottori-Längman

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

missä lasiputkeen suljetun elohopean tilavuuden
vaihtelut osoittavat lämpötilan vaihteluita.
Tieteellisissä mittauksissa käytetään
Celsiuksen l:ia, jonka kiintopisteet
ovat: veden jäätymäpiste = 0° ja sen
kiehumapiste 760 mm paineessa = 100°.
Réaumurin l:ssa tämä väli on jaettu
80 asteeseen, Fahrenheitin l:ssa (jota
käytetään Englannissa ja Amerikassa)
180 asteeseen; viimemainitussa
merkitään jäätymäpistettä +32 ja
kiehumapistettä siis +212°. Réaumurin asteissa
lausutun lämpötilan voi siis muuntaa
Celsiuksen asteisiin kaavan C = 5/4 R
mukaan, Fahrenheitin kaavan C = 5/9 (F —32)
mukaan, missä C, R ja F merkitsevät
vastaavia astelukuja. — Normaali-l:n
putki on kalibreerattava (ks.
Kalibreeraus). — Alle 39° C
lämpötilojen mittaamiseen on käytettävä
alkoholi-l:ia. Hyvin korkeita lämpötiloja
mitataan pyrometreilla (ks. t.) tai
kaasu-l:eilla. — Maksimi- ja
minimi-l:eissa on sauvaset, joita
laajeneva elohopea tai alkoholi työntää
edellään, mutta ei vedä perässään takaisin,
tai ahdas nielu, jonka läpi elohopea
laajetessaan tunkeutuu, mutta josta se ei
palaa takaisin kohesioninsa vaikutuksesta,
vaan katkeaa lämpötilan jälleen laskiessa.
Merkitsijä-l. eli termografi
piirtää lämpötilakäyrän. Kuvia ks. Lämpö.

Lämpömoottori, kone, joka muuttaa
lämmön liike-energiaksi: höyrykone,
polttomoottorit ja kuumailmakoneet.

Lämpöpatteri, radiaattori,
keskuslämmityslaitoksissa sellainen putken
osa, jossa lämmin vesi tai höyry lämmittää
laajan (monihaaraisen) pinnan, mistä lämpö
säteilemällä ja ilmavirran mukana leviää
lämmitettävään huoneeseen. vrt. Keskuslämmitys.

Lämpöpattereita. Yksi-, kaksi-, kolmi- ja nelipylväsradiaattori.

Lämpöpisteet ks. Lämpöaisti.

Lämpösähkö. Sähkövirran kulkiessa
johdossa tämä aina lämpiää. Tätä
vaikutusta käytetään sähkövalon ja
-lämmityksen aikaansaamiseksi; suuri tekn.
merkitys sillä on korkeiden lämpötilojen
aikaansaamisessa (vaikeastisulavien
aineiden sulattaminen, useat korkeata
lämpötilaa vaativat reaktsionit —
elektrotermia). Päinvastoin voi
lämpötilaero saada aikaan sähkövirran:
kaksi eri metallista (vismutista ja
antimonista, platinasta ja kuparista,

Lämpöpari.

Lämpöparisto.

j. n. e.) tehtyä puikkoa on juotettu yhteen;
juotoskohta pidetään kuumempana kuin
toiset juotoskohdat, mistä johtolanka
lähtee. Tällaisessa l.-parissa eli
termoelementissä syntyy sähkövirta,
termovirta, jonka jännitys on alhainen,
lämpötilaerosta riippuva (l. eli
termoelektrisiteetti). Suuremman
jännityksen aikaansaamiseksi yhdistetään
pareja sarjaan, niin että joka toinen
juotoskohta voidaan pitää kylmänä, joka
toinen kuumana: lämpöparisto,
termopatteri. Sopii herkkyytensä
vuoksi lämmön säteilyvoimakkuuden (ja
lämpötilan) mittaamiseen. — Jos l.-parin
läpi johdetaan sähkövirta, niin
juotoskohtien välille syntyy lämpötilaero,
josta aiheutuva virta on alkuperäisen
vastakkainen (Peltier’n ilmiö).

Lämpötalous, fysiol., ks. Ruumiinlämpö.

Lämpöteho, polttoarvo (ks. t.).

Lämpötilakäyrä, viiva, joka osoittaa
lämpötilan muutoksia tietyn ajanjakson kuluessa.

Lämpöyksikkö, kalori (ks. t,).

Ländler, itäv. hidastahtinen valssi.
Beethoven, Schubert y. m. ovat
säveltäneet l.-nimisiä, tanssin luonnetta
jäljitteleviä pianokappaleita.

Längelmäki, kunta Hämeen läänissä,
Hämeessä, Tampereen-Haapamäen radasta
itään; 329,9 km², 4,088 as. (1925).

Längelmävesi, n. 50 km pitkä,
ristinmuotoinen järvi Kokemäenjoen vesistössä.
Laskee Kaivannon kanavaa (ks. t.)
myöten Roineeseen.

Länget ks. Valjaat.

Längman [leŋman], Erik Johan
(1799-1863), suom. sahateollisuusmies.
Lahjoitti omaisuutensa Suomen ja
Ruotsin kansoille. Suomen osalle tuli
194,130 ja Ruotsin 364,647 mk. Suom.
L:n rahasto kasvettuaan 620,000 mk.
suuruiseksi jaettiin testamentin
määräysten mukaan kahteen osaan, joista
rahasto Lit. A, nyk. 5 1/2 milj. mk., on
kartutettava 16 miljoonaan; rahastosta
Lit. B, nyk. 1 1/2 milj. mk., annetaan
apurahoja tieteellisiin, taiteellisiin ja
kansanvalistuksellisiin tarkoituksiin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>