Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Länsi-Rooma-Lävistyskone
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
alk. ollut saks. ritarikunnan 1283
kukistamien preussien (ks. t.) asumaa, joutui
1466 Puolalle, Puolan jaossa 1772 (loput
1793) Preussille; nyk. jako Versailles’n
rauhan aiheuttama.
Länsi-Rooma, Rooman valtakunnan
jaossa 395 Theodosius Suuren pojalle
Honoriukselle joutunut osa; käsitti
Italian, Gallian, Britannian, Espanjan,
Afrikan, Dalmatsian, Noricumin, Pannonian
ja Rætian. Odovakar teki siitä lopun 476.
Länsisuomalaiset kansat,
itämerensuomalaiset kansat (ks. t.).
Länsi-Suomen Osake-Pankki,
Turussa, per. 1912. Osakepääoma 30 milj.
mk., haarakonttoreita 34.
Länsi-Virginia (engl. West Virginia),
valtio Yhdysvalloissa, Ohio-joen ja
Alleghanyvuorten välillä; 62,600 km2,
1,465,000 as. Maataloutta, sahateollisuutta,
rikkaita kivihiilialueita. Pääkaup. Charleston.
Länsivuono (norj. Vestfjorden),
Lofoottien ja Pohjois-Norjan länsirannikon
välillä oleva lahti. Suurenmoista kalastusta.
Länssi (ruots.) on alus silloin, kun
se on mahdollisimman tyhjä vedestä.
Läntisen Viipurin Läänin Maanviljelysseura, per. 1895.
Läpikuultava on esine, jonka läpi
tunkeutuu valoa taittuen niin epäsäännöllisesti,
että toisella puolella olevien esineiden muotoa
ei voi erottaa. Esim. maitolasi, sarveisaine.
Läpinäkyvä on esine, joka päästää
valoa lävitsensä taittamatta sitä tai
taittaen niin säännönmukaisesti, että toisella
puolella olevasta esineestä syntyy selvä
kuva, Eri aineiden läpinäkyväisyys
saattaa vaihdella läpitunkeutuvan valon
väriin sekä määrään nähden. Aineen
läpinäkyväisyyskertoin ilmoittaa,
kuinka mones osa (määräväristä)
valoa tunkeutuu läpi 1 cm kyseellistä
ainetta. Mitataan diafanometrillä.
Läpisävelletty, mus., laulu, jossa ei
kaikkia säkeistöjä lauleta samalla
sävelmällä, vaan säkeistöjen runollinen
sisällys saa yksityiskohtaisesti vaihtelevan,
luonteenmukaisen sävelpukunsa,
Läppä, venttiili, joka avautuu
kääntymällä saranoissaan.
Läsare ks. Lukijat.
Läskelä, Jänisjärven-Läskelän radan
pääteasema Harlun kunnassa.
Läskelä Bruks Ab., per. 1905,
osakepääoma 20 milj. mk. Omistaa
höyrysahan, puuhiomon (per. 1903) ja
paperitehtaan (per. 1905) Läskelän kylässä
Harlussa sekä osake-enemmistön Leppäkoski
Fabrikers Ab:ssa. Työväestöä 800.
Läskelässä oli sahalaitos jo 1700-luvulla,
v:sta 1860 se oli N. J. Arppen hallussa,
1898-1905 olivat teollisuuslaitokset
Värtsilä o.-y:n hallussa.
Läskelänjoki ks. Jänisjoki.
Lasti (ruots.), vanha tilavuus- ja
painomitta, Ruotsissa nyk. = 20 hl. Laivan
kantavuuden mittana =18 kippuntaa
rautapainoa, 14 kippuntaa 8 leiviskää
ruokatavarapainoa tai n. s. uusi l.
= 100 sentneriä. = 4,250 kg. — Venäjän
l. = 33,6 hl, Tanskan 12,9 (silliä), 16,7
(suoloja), 30,6 hl (viljaa, hiillä),
Lyypekin 33,3 hl, Hampurin 33,0 hl,
Bremenin 29,6 hl, Englannin 29,0 hl
(viljaa), 1,981 kg (villoja), Alankomaiden
30 hl, Yhdysvaltojen 28,2 hl.
Lästimaksu, Suomen merimiesten
eläkelaitoksen hyväksi suoritettava
maksu, jota kannetaan vuosittain
jokaisesta suomalaisesta rekisterivelvollisesta
laivasta, jota käytetään kauppamerenkulkuun,
niin myös ulkomaalaisesta aluksesta, jolla
harjoitetaan kauppamerenkulkua Suomeen (Laki l:n
suorittamisesta 15/4 1921; Asetus 15/4 1921).
Läte, Aleksander (s. 1860), vir.
säveltäjä, kuoron- ja orkesterinjohtaja.
Sävellyksiä: lukuisa joukko lauluja
seka- ja mieskuorolle, soololauluja, „Kalevala"
(uvertyyri suurelle orkesterille), sinfonioja,
pianokonsertteja, urkukappaleita y. m.
Lätin kieli ja kirjallisuus. Kieli
kuuluu liettuan ja muinaispreussin kanssa
indoeuroopp. kielikunnan balttilaiseen
ryhmään. Kirjakieli perustuu
keskilättiläisiin murteisiin, vars. Riian
ja Mitaun ympäristöillä puhuttuun. — Runsasta
kansanrunoutta alettiin ottaa talteen
1800-luvulla (vrt. Barons). Vanhin
kirjallisuus, 1500-1800-luvuilla, on
etupäässä uskonnollista, vasta 1800-luvulla
alkaa merkittävämpi taidekirjallisuus.
Sen edustajista mainittakoon novellisti
J. Neikens (k. 1868), veljekset
Reinis (k. 1902) ja Matis Kaudzit,
kirjoittaneet romaanin ,,Mehrneeku
laiki’, R. Blaumann (ks. t.),
romaaninkirjoittaja A. Needra (s. 1870),
runoilijat J. Allunan (k. 1864),
J. Pleekšan (s. 1865) ja hänen
puolisonsa Elsa Rosenberg-Pleekšan
(s. 1868), A. Pumpurs (k. 1902),
kriitikko T. Seifert (s. 1865).
Lättiläiset, indoeuroopp. kielikunnan
balttilaiseen ryhmään kuuluva kansa;
asuu Latviassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>