Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lääninmetsäntarkastaja-Löffler
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ehdokkaista. L:lla on oikeus väliaikaisesti
rauhoittaa metsä, jota on hävitetty,
ja sen on huolehdittava siitä, että metsä
tulee uudistetuksi ja uusi kasvu turvatuksi.
L:aa avustaa kunnanmetsälautakunta
(Asetus 2/11 1917).
Lääninmetsäntarkastaja, lääninmetsälautakunnan
palveluksessa oleva, korkeamman metsänhoitosivistyksen
saanut virkailija. — Lääninnotaari ks.
Lääninhallitus. — Lääninrahasto ks.
Lääninhallitus. — Lääninrahastonhoitaja
ks. Lääninhallitus. — Lääninrekistraattori
ks. Lääninhallitus. — Lääninrovasti,
kontrahtirovasti, rovastikunnan kirkollisen
elämän ja toiminnan lähin valvoja.
Lääninsairaala, valtion sairaala,
jommoinen on jokaisen läänin
pääkaupungissa, Helsingissä oleva l. eli n. s.
Helsingin Yleinen Sairaala on samalla
Yliopiston valvonnan alainen oppilaitos (10
osastoa), jossa lääketieteen kandidaatit
saavat opetusta ja jossa myös kätilöitä ja
sairaanhoitajattaria valmistetaan. Muita
valtion sairaaloita ovat n. s. yleiset
sairaalat, jolta on Joensuussa, Jyväskylässä,
Kajaanissa, Loviisassa, Porissa,
Savonlinnassa, Sortavalassa, Tampereella ja
Torniossa sekä Inarissa, Muoniossa,
Nurmeksessa, Petsamossa, Rovaniemellä
ja Sodankylässä. — Lääninsihteeri ks.
Lääninhallitus. — Läänintoimisto.
27/12 1879 asevelvollisuuslain sekä
8/2 1919 väliaikaisen asevelvollisuuslain
mukaan kussakin läänissä toinen oikeusaste
asevelvollisuusasioissa. 11/11 1922
asevelvollisuuslain mukaan on toisena
oikeusasteena koko maata varten
Kutsuntalaitoksen Keskuslautakunta.
— Lääninvankila, kussakin läänissä oleva
rangaistuslaitos, jossa vankeusrangaistukseen
tuomitut tai sakkorangaistusta
vankeudella sovittavat suorittavat
rangaistuksen ja jossa tutkimusvankeja sekä
irtolaisuudesta pidätettyjä säilytetään.
— Lääninvirkakunta, lääninhallitus
alaisine viranomaisineen.
Läänityslaitos l. feodalismi,
useimmissa Euroopan maissa keskiajalla
ja eräissä myöhemminkin osittain
voimassa ollut yhteiskuntajärjestys. Sen
päätunnusmerkkinä on, että valtakunnan
hallinto perustuu n. s. lääneihin, s. o.
joku valtakunnan alue oli eräillä
ehdoilla (tav. sotapalveluksen
suorittamista vastaan) uskottu määräajaksi tai
elinkaudeksi jollekulle ylimykselle
(vasallille), joka täten saamallaan alueella
nautti joltakin etuuksia (veronkanto-oikeus,
tuomiovalta). Lääninantajana eli
lääninherrana toimi hallitsija, mutta
myös vasallit saattoivat ottaa itselleen
alivasalleja. Läänittämistoimituksessa
vasalli teki uskollisuudenvalan
lääninherralle, joka puolestaan otti vasallin
suojelukseensa ja toimitti n. s.
investituuran, s. o. antoi vasallille jonkun
esineen merkiksi hänen saamastaan alueesta.
L. kehittyi täydellisimmilleen Frankkien
valtakunnassa. Vähitellen se levisi
yli Euroopan ja tuli käytäntöön myös
Jerusalemin kuningaskunnassa, Vasallit
tulivat lopulta miltei itsenäisiksi ja
läänit perinnöllisiksi. Kun valtakunnat
olivat täten vaarassa hajaantua, tuli
voimistuvan kuningasvallan tärkeimmäksi
tehtäväksi murskata l. ja yhdistää
kaikkien valtakunnan osien hallinto
välittömästi hallitsijan käsiin. Ruotsissa ja
Suomessa lääninhaltijat eivät päässeet
niin itsenäisiksi kuin muualla Euroopassa.
Löbe [lö-], Paul (s, 1875),
saks. sosialistipoliitikko, valtiopäivien
puhemies 1920-24 ja v:sta 1925.
Lödöse [lödose], keskiaik. kaupunki
Ruotsissa Göötajoen varrella, nyk. kylä.
Löffler (Loeffler), Friedrich
(1852-1915), saks. bakteriologi, terveysopin
prof. Greifswaldissa v:sta 1888, totesi Klebsin
keksimän basillin kurkkumädän aiheuttajaksi.
 |
E. J. Löfgren: Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
