- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
1275-1276

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maa-Maailmanavaruus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


pääasiassa rautaa ja nikkeliä, sen säde arviolta
4,000 km. Siellä oletetaan vallitsevan aivan
erikoinen, m:n pinnalla tuntematon olotila, missä
aineella on kaasuille ja nesteille
ominainen osasien liikkuvaisuus, mutta samalla
suuri tiheys ja kiinteys. M:n kuori,
pääasiassa piidioksidia, aluminium- ja
magnesium- y. m. silikaatteja, on arvioitu
1,200 km paksuksi, mutta jo 60 km:n,
syvyydessä ovat sen kivilajit plastillisia.
Sen ja m:n sisuksen välillä otaksutaan
olevan välikerros, etupäässä kromia,
rautaa, nikkeliä ja piihappoa. M:n kuori
on epätasainen pinnaltaan, syvät kohdat
ovat hydrosfäärin peitossa. Vesi peittää
kokonaista 72 % maapallon pinnasta,
laajimmin sitä pallonpuoliskoa, jonka
keskipiste on Uuden-Seelannin
kaakkoispuolella (merten pallonpuolisko; 94 %
vettä), kun taas vastakkaisella puolella
(mannerten pallonpuolisko; 52 % vettä),
jonka keskipiste on Loire-joen suussa,
on suhteellisesti enemmän maata. M:n
kuoren keskikorkeus on 2,300 m
merenpinnan alapuolella, mantereiden
keskikorkeus 825 m yli merenp., meren
keskisyvyys 3,800 m. Korkein vuorenhuippu
on Mount Everest (8,840 m), syvin
merensyvänne Filippiinien hauta (9,788
m). Nämä epätasaisuudet ovat m:n
kokoon verraten kumminkin niin pienet,
että karttapallolla, jonka läpimitta on
1 m, olisi Mount Everestin korkeus
oikeassa suhteessaan alle 1 mm. vrt.
myös Ilmakehä, Isostasia, Meri
ja Wegenerin teoria.

Maa, maataloudellinen aikakauslehti,
Suomen Maatalousseurojen Keskusliiton
äänenkannattaja, ilmestynyt v:sta 1916.

Maa-alkalit, maa-alkalimetallit,
barium, strontium ja kalsium tai
näiden oksidit ja hydroksidit.

Maa-analyysi. Fysikaalisen l.
mekaanisen
m:n avulla määrätään
maan hienompien ja karkeampien osien
suhde. Erikokoisten maan osasten
erottelu suoritetaan eritiheillä seuloilla.
Hienoimmat osaset, tomuhiekka, savi
y. m., erotetaan karkeammista vedellä
huuhtelemalla, liettämällä.
Kemiallisessa m:ssä pyritään määräämään
maassa olevien kasveille hyödyllisten tai
vahingollisten kem. yhdistysten laatua
ja paljoutta käsittelemällä maanäytettä
väkevillä hapoilla (fluorivety-, väkevällä
suolahapolla y. m.) ja analysoimalla siten
saatu liuos. Kasvien ravinnoksi
sinältänsä kelpaavien aineiden paljoutta on
myös koetettu määrätä uuttamalla
maanäytettä kasvien juurinesteen
happamuutta vastaavilla hapoilla (tavallisesti
1-normaalisella suolahappo- tai
2-prosenttisella sitruunahappoliuoksella).
Näillä keinoilla ei kuitenkaan voida määrätä
maan hedelmällisyyttä, sillä
kasvinravintoaineiden määrä on aina vaihtelun
alaisena, joten vasta viljelyskokeella saadaan
se todetuksi. Kemiallisen m:n merkitys
onkin siinä, että voidaan todeta, onko
maassa kasveille vahingollisia aineita,
puuttuuko siitä kokonaan jokin
kasvinravintoaine, onko siinä kalkkia
riittävästi y. m. — M:ejä suorittaa Valtion
Maanviljelyskemiallinen Laboratorio Helsingissä.

Maa-artisokka ks. Artisokka.

Maadoittaminen, sellaisten
sähkölaitteiden esim. koneiden ja muuntajien
kehysten, kytkinlaitteiden telineiden,
rautaisten johtopylväiden y. m. maahan
yhdistäminen, joihin vuotojen tai
kontaktin kautta voi syntyä sähköjännitys
ja joihin koskettaminen siksi voi tulla
hengenvaaralliseksi. Maadoitettaessa
johdetaan esineestä johto maahan
upotettuun metallilevyyn.

Maaduttaminen, jokiveden
kuljettaman mudan ja hiekan kerääminen
matalikoille, rannoille ja viljelysmaalle.
Patolaitteilla pysäytetään veden virtaus niin,
että muta ja hiekka ehtii laskeutua.

Maagillinen (kreik.), magiaan,
taikuuteen kuuluva, taikaperäinen, hurmaava.

Maahakku, suuri kuokan tapainen
ase, jolla irroitetaan kovaa maata, johon
lapio ei pysty. Kuva ks. Kuokka.

Maahakuisuus, geotropismi (ks. t.).

Maahenki, maataloudellinen
tietokirja, 2-osainen teos, ilm. 1908-10.

Maaherra, nimitys, jota v:een 1837
asti käytettiin Suomessa läänin
korkeimmasta hallitusmiehestä. V. 1837 m:n
nimitys muutettiin kuvernööriksi,
mutta palautettiin asetuksella 10/1 1918.
vrt. Lääninhallitus.
Maaherranvirasta, lääninhallitus (ks. t.).

Maahukka, taloudellisesti tuottavan
maan häviäminen esim. siten, että vesi huuhtelee
rantamilta viljelykseen sopivaa maata.

Maailmanaika. Tammikuun 1 p:stä
1925 alkaen annetaan kaikki astronomiset
aikailmoitukset lukien keskiyöstä (0h)
keskiyöhön (24h) (eikä keskipäivästä,
kuten ennen). Jo 1916 sovittiin siitä.
että kaikissa aikailmoltuksissa nojataan
Greenwichin nollameridiaaniin. Suomen
virallinen aika on mistä 2 tuntia edellä.
vrt. Aikaerot.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0702.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free