Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1279-1280 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maailmansota

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Maaimansota. Länsirintama 1914-1918.

sekä Puolasta että jätettävä vihollisille
melkein koko Galitsla ja Bukovina. Hindenburg
järjesti nopeasti joukkoja Šleesiaan ja
hyökkäsi sieltä (lokak.) itäänpäin, mutta
oli ylivoiman tieltä pakotettu kiireesti
peräytymään. Uusi saksalaisten hyökkäys
(marrask.) siirsi rintaman Lödzin ja Varsovan
puoliväliin; se ulottui Itämerestä Romaanian
rajaan saakka.
Helmik. 1915 venäläiset suuressa Masurian
talvitaistelussa karkoitettiin uudelleen
Itä-Preussista. Saksalaiset tunkeutuivat
Kuurinmaalle ja valloittivat toukokuussa Libaun.
Pitkin talvea käytiin Karpaateilla suuria
taisteluita, joissa venäläiset ainoastaan vaivoin
jaksettiin torjua. Kaukana rintaman takana oleva
Przemysl oli pakotettu maaliskuussa antautumaan
venäläisille. Toukokuussa saksalaiset ja
itävaltalaiset Mackensenin johtamina aloittivat
suuren hyökkäyksen Länsi-Galitsiasta, jonka
tuloksena oli Varsovan, Kovnon, Novo-Georgievskin,
Ossovieczin, Brest-Litovskin ja Grodnon
joutuminen heidän haltuunsa. Przemysl ja
Lemberg valloitettiin takaisin ja Lublin
miehitettiin. Näiden tappioiden jälkeen Venäjän
armeijan ylipäällikkyys siirtyi suuriruhtinas
Nikolai Nikolajevitšiltä, joka nimitettiin
Kaukaasian käskynhaltijaksi, nimellisesti
keisarille. Syyskuulla saksalaiset vielä
valloittivat Vilnon. Rintama ulottui nyt
pohjoisessa Riianlahteen ja Väinä joelle,
etelässä Strypa- ja Dnestr-joille.
Länsirintamalla oli 1915 yhtämittaisia tykistö-
ja juoksuhautataisteluita, ranskalaiset ja
englantilaiset — viimeksimainittujen
ylipäälliköksi tuli kenraali Frenchin sijaan
kenraali Haig — tekivät us. hyökkäysyrityksiä,
mutta mainittavampiin tuloksiin ne eivät
johtaneet. Juoksuhautalinjat muodostettiin
leveiksi moninkertaisesti linnoitetuiksi
alueiksi.
Saksan siirtomaat jäivät heti sodan puhjettua
oman onnensa nojaan ja ne valloitettiin 1914-17.
Japani yhtyi sotaan Saksaa vastaan elok. 1914
ja valloitti Kiautšoun. Portugali liittyi Saksan
vihollisiin maalisk. 1916.
Lokak. 1914 oli Turkki Saksan liittolaisena
yhtynyt sotaan. Se yritti hyökätä Suezin kanavaa
vastaan ja Kaukaasiassa, mutta kärsi tappioita
molemmilla rintamilla. Maalisk. 1915 ympärysvallat
koettivat laivastollaan tunkeutua Dardanellien läpi,
mutta kenraali Liman von Sandersin johtamat
turkkilaiset tuottivat hyökkääjille suuria
tappioita. Nämä laskivat huhtik. Gallipoli’n
niemimaalla maihin joukkoja, mutta nekään eivät
päässeet etenemään, ja tammik. 1916 ne poistettiin.
V. 1915 englantilaiset lähtivät Persianlahden
pohjukasta etenemään Bagdadia kohden, mutta
kärsivät tappioita, ja heidän armeijansa
saarrettiin Kut el-Amaraan, jossa sen oli huhtik.
1916 antauduttava. Kaukaasiassa venäläiset 1916
valloittivat Erserumin ja Trapezuntin ja
karkoittivat turkkilaiset Luoteis-Persiasta.
Italia, ent. keskusvaltojen liittolainen, oli
jäänyt sodan puhjetessa puolueettomaksi. Eräs
kolmiliittosopimuksen pykälä, joka koski
Italialle annettavaa korvausta, jos Itävalta-Unkarin
alue Balkanilla laajenisi, antoi Italialle aiheen
vaatia itselleen hyvitystä. Vaatimusten
kohdistuminen itäv. alueisiin herätti siellä
kiihtymistä. Itävalta olisi lopulta myöntynyt,
mutta se oli silloin myöhäistä. Toukok. 1915 Italia
yhtyi sotaan, mutta vaikeapääsyinen vuoriseutu esti
italialaisia pääsemästä syvälle Itävallan alueelle.
Sotatoimet tunnetaan Isonzon taisteluiden nimellä.
Meritaisteluja tapahtui maailmansodassa vähän.
Saksan Tyynellämerellä olevat taistelulaivat
voittivat engl. laivaston Etelä-Amerikan
länsirannikolla Coronelin edustalla, mutta
tulivat jouluk. 1914 tuhotuiksi Falkland-saarien
taistelussa. Yksityiset risteilijät, vars. Emden
(ks. t.) Intianmerellä, harjoittivat jonkun aikaa
menestyksellistä kaappausta. Pohjanmerellä saks.
sukellusveneet silloin tällöin upottivat jonkun engl.
risteilijän. Englanti julisti koko Pohjanmeren
sota-alueeksi ja rajoitti tuntuvasti puolueettomien
maiden kauppaa. Saksa vastasi Englannin nälkäsaartoon
sukellussodalla engl. kauppalaivoja vastaan upottaen
ne ilman varoitusta. Toiselta puolen saarto,
toiselta puolen sukellussota tuli yhä ankarammaksi.
Toukok. 1915 upotettiin amer. jättiläislaiva
Lusitania (ks. t.), mikä herätti suurta suuttumusta
Yhdysvalloissa, ja se taas sai Saksan rajoittamaan
sukellussotaansa.
Serbiassa oli 1914 taisteltu vaihtelevalla onnella.
Lokak. 1915 Bulgaaria liittyi keskusvaltoihin.
Urhoollisen vastarinnan jälkeen Serbia valloitettiin
samana syksynä, Montenegro seur. tammik. ja suurin
osa Albaaniaa helmik. Ympärysvallat olivat Kreikan
puolueettomuutta rikkoen lähettäneet Salonikiin
armeijaosaston. Kun italialaiset olivat laskeneet
joukkoja maihin Albaaniassa, muodostui sielläkin
taistelurintama.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>