Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1281-1282 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maailmansota

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Maailmansota. Itärintama 1914-1918.

Keväällä 1916 Saksan ylin sodanjohto, jonka
etunenässä syksystä 1914 oli kenraali v.
Moltken jälkeen ollut v. Falkenhayn, yritti
murtaa länsirintaman Verdunin kohdalla.
Paikallisesta menestyksestä huolimatta
päämäärä jäi saavuttamatta.
Kesällä 1916 venäläiset kenraali Brusilovin
johtamina tekivät rintamansa eteläisimmässä
osassa menestyksellisen hyökkäyksen päästen
Karpaattien vuorisoliin saakka. Vielä näiden
sotatoimien kestäessä ympärysvallat, jotka nyt
hyökkäsivät kaikilla rintamilla, myös Italiassa,
koettivat n. s. Sommen taisteluissa päästä
tällä suunnalla Ranskassa etenemään, mutta
tulokset olivat vähäiset.
Elok. 27 p. 1916 Romaania liittyi keskusvaltojen
vihollisiin. Tänä kriitillisenä ajankohtana
kutsuttiin Hindenburg yleisesikunnan päälliköksi
ja Ludendorff hänen ylimajoitusmestarikseen.
Romaanian pääjoukkojen edetessä Siebenbürgeniin
keskusvallat hyökkäsivät Bulgaariasta ja
saavuttivat kahdessa kuukaudessa ratkaisevia
tuloksia. Romaanialaiset karkoitettiin myös
Siebenbürgenistä ja jouluk. valloitettiin Bukarest.
Pohjois-Moldovaa lukuunottamatta joutui koko
Romaania keskusvaltojen käsiin.
Jouluk. 1916 sekä keskusvallat että presidentti
Wilson tekivät aloitteen rauhanneuvottelujen
aikaansaamiseksi, mutta ne eivät johtaneet
minkäänlaisiin tuloksiin enempää kuin paavinkaan
välitysyritys 1917.
Helmik. 1916 Saksa ilmoitti alkavansa varoituksetta
upottaa vihollismaiden aseistettuja kauppalaivoja,
mutta erehdysten tapahduttua peräytyi jälleen
toukokuussa Yhdysvaltojen uhkaavan esiintymisen
takia, Toukok. 1916 Skagerrakissa oli suuri
meritaistelu, jonka sekä englantilaiset että
saksalaiset väittävät voittaneensa. Helmik.
1 p:stä 1917 Saksa pani rajattoman sukellussodan
toimeen. Se merkitsi sitä, että puolueettomatkin
kauppalaivat varoituksetta upotettaisiin Brittein
saaria ja Ranskaa ympäröivillä merillä sekä
Välimerellä. Vastaukseksi tähän Yhdysvallat
huhtik. 1917 julistivat sodan Saksaa vastaan
sekä sen jälkeen useat muut Amerikan valtiot
(m. m. Brasilia) sekä Kiina ja Siam. Upotus
sota tuotti tavattomia vaurioita Englannille,
mutta vähitellen osoittautui, ettei Saksa sitä
tietä saisi Englantia voitetuksi.
Maalisk. 1917 puhjennut Venäjän vallankumous
hävitti kurin Venäjän armeijasta. Kesällä
venäläiset vielä kerran hyökkäsivät Galitsiassa,
mutta lupaavaa alkua seurasi sarja tappioita.
M. m. Tarnopol menetettiin. Pohjoisempana
saksalaiset valloittivat Riian, Hiidenmaan ja
Saarenmaan. Bolševikkien päästyä valtaan tehtiin
marrask. 1917 Brest-Litovskissa aselepo, samoin
Romaanian rintamalla.
Jouluk. 1916 kenraali Nivelle tuli Ranskan
sotavoimien ylipäälliköksi. Arras’n ja Aisnen
rintamilla englantilaiset ja ranskalaiset tekivät
kiivaita hyökkäyksiä, mutta eivät jaksaneet
murtaa rintamaa. Nivelien seuraajaksi nimitettiin
kenraali Pétain. Flanderissa englantilaisten
onnistui työntää saksalaisia jonkunverran
taaksepäin, samoin ranskalaisten Laonin
eteläpuolella. Koko vuoden 1917 oli länsirintamalla
taisteltu kiivaasti, mutta rintama jäi suurin
piirtein muuttumattomaksi, enimmät muutokset
olivat tapahtuneet ympärysvaltojen eduksi.
Lokak. 1917 keskusvallat tekivät suuren hyökkäyksen
Italiaa vastaan. Rintama siirtyi lyhyessä ajassa
Itävallan puolelta rajaa Piave-joelle saakka.
Kenraali Cadornan sijaan nimitettiin kenraali
Diaz Italian sotavoimien ylipäälliköksi.
Helmik. 1918 Saksa teki erikolsrauhan itsenäiseksi
julistautuneen Ukrainan kanssa. Helmik. 10 p.
Venäjän valtuutettu Trotskij keskeytti
rauhanneuvottelut kieltäytyen allekirjoittamasta
rauhaa, mutta selittäen samalla, että Venäjä ei
jatka sotaa, vaan laskee armeijansa hajalle.
Saksa ryhtyi vielä kerran sotatoimiin ja
valloitti vaikeudetta Viron, Liivinmaan ja osia
Volyniasta, Venäjä oli pakotettu maalisk.
3 p. tekemään rauhan raskain ehdoin (vrt. Venäjä).
Toukok. 7 p. Romaaniakin teki rauhan Bukarestissa
luovuttaen Dobrudžan. Saksa ei kuitenkaan voinut
viedä kaikkia joukkojaan länsirintamalle. Sen oli
autettava Ukrainaa, jolloin Kiova ja Odessa
miehitettiin. Niinikään se tuki Suomen hallitusta
ja järjesteli Itämeren eteläpuolisten maiden oloja,
Keväällä 1918 saksalaiset tekivät kolme suurta
hyökkäystä länsirintamalla päästen Reimsin ja Arras’n
välillä sekä Ypernin eteläpuolella varsin syvälle
vihollisten linjoihin. Näiden tappioiden johdosta
liittolaiset asettivat yhteiseksi ylipäälliköksi
ransk. kenraali Fochin.
Sukellussota oli alkanut 1918 menettää tehokkuuttaan,
ja amer. sotavoimia tuli yhtämittaa Eurooppaan,
niin että elokuussa oli Ranskassa 1 milj. amer.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>