- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
1287-1288

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maailmansota - Maakirja-Maakuntapäivät

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


pronssinkiiltoinen puistokiitäjä
(C. hortensis), jonka peitinsiivissä
3 riviä pistekuoppia, ja kiiltokiitäjä
(C. nitens), jolla metallinvihreät,
mustaharjuiset peitinsiivet.

Maakirja, katastri, on maatilain
luettelo, jonka tarkoituksena on selvityksen
antaminen kurikin siinä mainitun tilan
maaveromäärästä. Maatilat merkitään m:aan,
joka on laadittu kunnittain seitsemän eri
pääkohdan alle: 1) talot, 2) verollepannut
torpat, 3) ulkopalstat, siirtotalot, niityt
ja saaret, 4) omaperäismyllyt,
5) kruununkalastukset, 6) tehtaille määrätyt
kruununmetsät ja 7) kaupungeille lahjoitetut
tilat. M:t ovat uudelleen laadittavat joka
10:s vuosi, mutta viime aikoina on pitempi
aika saanut kulua, ennenkuin on määrätty m:t
uudelleen laadittaviksi (Johtosääntö 18/1 1897).

Maakirput (Halticinæ), lehtiterttujen
(ks. t.) alaheimo. Pieniä, sileä- ja
kuperaruumiisia, hyppiviä kovakuoriaisia.
Toukat asustavat lehtien sisässä kaivertaen
niihin pitkiä käytäviä, n. s. miinoja;
täysimuotoiset jyrsivät lehtiin lukuisia pieniä
reikiä. Ristikukkaisia (kaalia, naurista,
lanttua, y. m.) ahdistavat kiiltävän mustat,
2-3 mm pitkät Phyllotreta-lajit, joiden
peitinsiivillä keltainen pitkittäisjuova;
muudan laji (Ph. vittula) tuhoo nuorta
viljan orasta.

illustration placeholder

Keltaviiruinen maakirppu.


Maakoetin, maasalko, koetinkanki,
peruspohjan tutkimiseen käytetty ase,
pyöreästä 3-4 cm paksusta kangesta tai
putkesta tehty rautainen kanki, jota maahan
painettaessa ja siellä kierrettäessä voidaan
arvioida maapohjan kantavuus ja maanlaatu.
Sen kylkeen tehdyissä syvennyksissä voidaan
nostaa maanäytteitä.

Maakorko, maankorko (ks. t.).

Maakotka (Aquila, chrysaëtus),
90-98 cm pitkä petolintu, siivenkärkien väli 2,5 m;
tummanruskea, hieman valkoisen kirjava, pään
ja kaulan höyhenet suippoja, ruskeankeltaisia,
pyrstö vaikeahko tummakärkinen. Nilkat varpaisiin
ast höyhenikkäät. Harvinaisena Pohjois- ja
Itä-Suomen tunturi- ja metsäseuduissa joitakuita
pareja etelämpänäkin. Syö imettäväisiä ja lintuja.
Pesä jyrkän kallion kielekkeellä tai ison puun
latvuksessa, oksista ja risuista laadittu.
Munia 2-3, vaaleat, ruskeatäpläiset.

illustration placeholder

Kotkapari.


Kotkapari elää yhdessä koko elämänsä
ajan ja käyttää monta vuotta peräkkäin samaa
pesää laajentaen sitä vuosi vuodelta,
joten se lopulta tulee yli 2 m leveäksi. —
Rauhoitettu maassamme muualla paitsi Oulun
läänissä.

Maakunta, suurehko, jonkinlaisen kansat.
ja hist. yhteenkuuluvaisuuden pohjalla
muodostunut, samalla toisinaan luonnollisten
rajojen erottama alue. Sanaa käytetään usein
myös suurten vhtenäisten kasvi-, eläin- y. m.
luonnontieteellisten alueitten nimityksenä.
— Ylioppilasosakuntia sanottiin Suomessa ennen
(ja vieläkin Ruotsissa) m:iksi. — Suomen m:t ovat:
Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa, Uusimaa, Häme,
Satakunta, Savo, Karjala, Pohjanmaa ja Lappi.

Maakunta-arkisto, arkisto, jossa säilytetään
jonkun määrätyn alueen historiaa sekä oikeusoloja
valaisevia asiakirjoja, joita pidetään talteenottamisen
arvoisina, mutta joille ei ole tilaa valtionarkistossa.
Suomessa on m:ja suunniteltu v:sta 1897,
mutta aloitteet eivät ole johtaneet tuloksiin.

Maakuntain Keskus-Pankki o.-y.,
Länsi-Suomen Osake-Pankin, Pohjolan-Osake-Pankin,
Savo-Karjalan Osake-Pankin ja Tampereen Osake-Pankin
1918 perustama, Helsingissä, osakepääoma 16 milj.
mk., 6 haarakonttoria.

Maakuntakäräjät, muinoin Ruotsissa kerran
v:ssa tai tarvittaessa useamminkin taivasalla
maakunnan vapaiden talonpoikain kanssa laamannin
johdolla pidetyt kokoukset, joissa päätettiin
maakunnan yhteisistä asioista. Niissä laamanni
ja lautakunnat harjoittivat lainkäyttöä, tuomiten
riita- ja rikosasioissa.

Maakuntalait, Ruotsin vanhojen maakuntien
omat lait. M:ja olivat Uplannin, Vestmanlannin,
Södermanlannin, Helsinglannin, Taalainmaan,
Länsi-Göötanmaan (2 lakia), Itä-Göötanmaan,
Smålandin ja Gotlannin lait.

Maakuntapäivät l. maakuntakokoukset,
Ruotsin valtakunnassa säätykokous, johon 1500- ja
1600-luvuilla kutsuttiin jonkun maakunnan säädyt.
Suomen m:sta ovat Helsingissä 1616 pidetyt
huomattavimmat.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0708.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free