- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
1289-1290

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maalahdenjoki-Maalaustaide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Maalahdenjoki, pieni joki
Etelä-Pohjanmaalla, Laihianjoen
eteläpuolella.

Maalahti (ruots. Malaks),
ruotsink. kunta Vaasan läänissä;
259,7 km2, 5,230 as. (1925).

Maalaiskirjakauppaliitto, maaseudun
kirjakauppaolojen kehittämiseksi v:sta 1901
toiminut järjestö, jolla nyk. on 276
kirja-asioimistoa.

Maalaiskunta ks. Kunta.

Maalaiskuntien Liitto, Helsingissä,
per. 1921; jäseniä 354 yleensä suomenk.
maalaiskuntaa. Liitto ylläpitää toimistoa,
avustaa kuntia niiden taloudenhoidossa,
järjestää kunnallispäiviä ja
kunnallismieskursseja, julkaisee
kunnallispoliittisia tutkimuksia ja
kirjallisuutta sekä aikakauslehteä
„Maalaiskunta", kustantaa oppikirjoja.

Maalaisliitto, suom. keskustapuolue,
per. 1906 valvomaan suomenk. maalaisväestön
etuja. Edustajaluku valtiopäivillä on
kohonnut 9:stä vv. 1907 ja 1908 42:een,
45:een ja 44:ään vv. 1919, 1922 ja 1924.
Pää-äänenkannattaja „Ilkka".

Maalaisoikeus, ne 1734 v:n lainsäännökset,
jotka koskevat maaseutua ja maalla asuvia
vastakohtana kaupunkilaisoikeudelle,
joka koski kaupunkia ja kaupungeissa asuvia.

Maalaisten Paloapuyhtiö, Suomen, per. 1857,
Helsingissä. Vakuuttaa kiinteimistöä ja
irtaimistoa maaseudulla. Vakuutuskanta v:n
1926 alussa 2 1/2 miljardia mk.

Maalajit. 1. Kem. Maametallien
oksidit; tärkein aluminiumoksidi.
2. Geol. Maankuoren irtonaiset
muodostumat kiinteiden kivilajien
vastakohtana. Erotus m:n ja kiinteiden
kivilajien välillä on kumminkin vähäinen,
sillä kaikki m. voivat erikoisissa oloissa
kovettua kiinteäksi kallioksi. M:ja ovat esim.
sora, hiekka, savi, turve, muta.

Maalaus. Vanhimpiin maalaustapoihin
kuuluu kalkki-m. Vasta sammutetusta
kalkista ja vedestä tehty liemi, tarpeen
vaatiessa sekoitettuna väri jauheella,
sivellään kivi-, laasti- tai puupintaan,
jolloin se, vars. kahdessa edellisessä,
ajan oloon kovettuu lujaksi väri-pinnaksi.
Jos kalkkiväri sivellään tuoreeseen laastipintaan,
niin molemmat muodostavat yhdessä kuivuessaan
kivikovan freskopinnan. Tätä m.-tapaa jo
kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät
koristemaalaukseen. Vesi- l.
akvarelliväreissä
ja temperaväreissä
on sideaineena käytetty jotakin hienompaa
liima-ainetta, hunajaa tai (viimeksimainituissa)
munanvalkuaista. Käytetään tavallisesti paperille
maalaamiseen, taiteilijavärinä. Samanluontoista
on emulsioniväri, jonka sideaine
saadaan emulsioimalla, s. o. yhdistämällä
rasva-aine rasvattomaan, esim. öljy liima-aineeseen.
Sitä käytetään myöskin koriste- ja huonemaalaukseen,
puu-, paperi- tai kangaspinnalle. Tavallisimpana
huonemaalausvärinä käytetään liimaväriä, uimaveteen
lietettyä liitua tai värijauheita. Öljyväri on
keskiajan lopulla kehittynyt maaliaine, jossa
värijauheiden sideaineena käytetään vernissaa
tai tämän ja tärpätin sekoitusta. Se on yleinen
huone- ja koristemaalauksen alalla ja yleisin
taidemaalauksessa. Lakat ja lakkaemaljit
ovat hartsiaineiden ja öljyjen sekoituksia, jotka
kuivuvat kiiltäväksi ja kovaksi pinnaksi,
läpinäkyväksi, jos lakkaan ei sekoiteta
värijauheita, ja läpinäkymättömäksi, jos
värijauheita sekoitetaan (lakkaemaljit).
Käytetään öljymaalipintojen päällisvärinä
sekä läpinäkyvinä puupintojen kiilloitukseen.
Vanhalla-ajalla kreikkalaiset ja roomalaiset
maalasivat norsunluun- ja puupintaa sulasta
vahasta ja väri jauheesta, valmistetulla
maalilla, enkaustinen m. vrt. Freskomaalaus,
Lasimaalaus, Posliinimaalaus, Stukki.

[Viljanen, „Puun värittäminen ja kiillottaminen"
(1921); Lehtonen-Engelberg, „Maalaus"
(I 1922, II 1923); Söderlund, „Värit ja
maalaus" (1922).]

Maalauskone, ruisku, jolla maalia
paineilmalla puhalletaan maalattavaan pintaan.

Maalaustaide, taidelaji, joka väreillä
kuvaa pinnalle esineitä, todellisia tai
kuviteltuja, M. on pintataidetta, mutta voi
myös perspektiiviä sekä varjostusta
(modelleerausta) käyttämällä saada aikaan
puuttuvan kolmannen mittasuhten (syvyyden) ja
esineiden ruumiillisuuden (paksuuden)
vaikutelman. Kokoon, maalauspohjaan ja
värilajeihin katsoen erotetaan seinämaalauksia
(monumentaalimaalaus), tauluja („staffliakuvia",
jotka on tehty puulevylle, kankaalle, paperille
y. m.), miniatyyrejä, mosaiikkeja, freskoja,
tempera- tai öljymaalauksia, akvarelli- ja
gouache-maalauksia, pastelleja, lasi- ja
emaljimaalauksia y. m. Aihesisällykseen
katsoen m. jaetaan henkilö-, eläin-, maisema-,
hiljaiselo- (nature morte-) y. m. maalauksiin;
henkilökuvat jaetaan historiallisiin,
uskonnollisiin, mytologisiin, allegorisiin,
laatumaalauksiin ja muotokuviin y. m. (ks.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 15:29:35 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0709.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free