Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1293-1294 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maamantelit-Maamyyrä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Suomen deklinatsionikartta 1925 kesällä. Itäisen deklinatsionin käyrät varustettu + merkkisellä, läntisen + merkkisellä poikkeuskulman astelukua tarkoittavalla numerolla. Pisteet ja pienet umpinaiset käyrät tarkoittavat magneettisia häiriöpaikkoja.

osaksi hidasta, säännöllistä, n. s.
sekulaarista l. vuosisataisvaihtelua,
osaksi jaksoittaista, jaksona vuorokausi,
vuosi tai muu ajanjakso, osaksi jaksotonta,
ilmeten suurinakin häiriöinä, magneettisina
myrskyinä. Jaksoittaiset muutokset riippuvat
Maan ja Kuun kiertoliikkeestä, jaksottomat
auringonpilkuista, protuberansseista,
revontulista, Maan sähkövirtauksista,
radioaktiivisista ilmiöistä. Vaihtelujen
tarkkailuun käytetään magnetometreja,
variometreja ja magnetografeja. M:n voimaa
tutkitaan magneettisissa observatorioissa
(Suomessa Sodankylässä). — M:n synnystä
ks. Magnetismi.

Maamantelit, sarakasveihin kuuluvan
Cyperus esculentus-nimisen kasvin
juurimukuloita. Pähkinän kokoisia,
mantelinmakuisia, tärkkelystä, sokeria
ja öljyjä sisältäviä. Syödään raakoina,
keitettyinä tai paistettuina; käytetään
paahdettuina kahvin vastikkeeksi.
Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.

Maamarsalkka, säätyedustuksen aikana,
ritariston ja aatelin puheenjohtaja
Valtiopäivillä. M:n nimitti hallitsija.

Maamestari, saks. ritarikunnassa
suurmestarin alainen, laajempaa aluetta
hallitseva virkamies. Tällainen m. (myöh.
sotamestari) johti myös kalpaveljesten asioita
heidän 1237 yhdyttyään saks. ritarikuntaan.

Maametallit, aluminium, skandium, ytrium,
lantaani, torium, cerium, neodyymi, praseodyymi,
samarium, ytterbium, ynnä eräitä harvinaisempia
metalleja. Kemiallisesti hyvin toistensa kaltaisia,
vähän tunnettuja. Tekn. tärkeitä ovat torium
ja cerium (Auerin hehkusukka).

Maamiehen Ystävä, J. V. Snellmanin perustama
rahvaanlehti, ilmestyi Kuopiossa 1844-55.

Maamieskoulu ks. Maatalous-opetus.
— Maamiesopisto ks. Maatalousopetus.

Maamiespuolue, Lantmannapartiet (ks. t.).

Maamiesseura, yhteisnimitys niille
maataloudellisille paikallisseuroille
ja yhdistyksille, joiden toimialaan kuuluu
maatalous koko laajuudessaan ja joiden
toiminta-alueena on kokonainen kunta
tai sen osa. Ensim. (Ilmajoen) per. 1803,
mutta vasta v:sta 1899 lähtien m:oja alkoi
syntyä runsaammin. V. 1925 oli maassamme
1,104 m:aa, joista jäseniä ilmoitettu 72.911.
M:ojen toiminnasta ovat kilpailut ja näyttelyt
tärkeimmät. V. 1925 oli mroilla 1,179 kilpailua,
197 näyttelyä, 79 omaa neuvojaa, yleisiä
kokouksia pidettiin 4,331. [„Maamiesseurakäsikirja"
(1921); Teräksinen, „Maanviljelijäin ammattijärjestöjä
Pohjoismaissa" (1926); maanviljelys- ja
talousseurojen vuosikirjat.]

Maammekirja, Sakari Topeliuksen kouluja
varten kirjoittama lukukirja, ilmestyi
ruotsiksi ja suomeksi 1875, 27:s suomenk.
painos 1923.

Maammelaulu, Suomen kansallislaulu,
Runebergin sepittämä ja Paciuksen säveltämä,
esitettiin ensi kertaa ylioppilaiden
Flora-juhlassa 13 p. toukok. 1848.

Maamuna ks. Kupusienet.
— Maamuurain, mesimarja (ks. t.).

Maamyyrä (Talpa europæu),
hyönteissyöjien lahkoon kuuluva n. 132 + 25 mm
pitkä, mustanharmaa tai musta, lyhyt- ja
hienokarvainen pikkuimettäväinen, joka on

Maamyyrä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>