Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maanmittari-Maan palvelukseen kelvoton
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kruununtiloihin ja rälssitiloihin. Erityisen m:n
muodostavat viime vuosina muodostetut asutustilat.
Maanmittari ks. Maanmittauslaitos.
Maanmittaus, maa-alueiden kartoittaminen (ks. t.) verotusta
ja maan omistussuhteiden selvittämistä varten.
Maanmittauslaitos on järjestetty viimeksi asetuksella 15/6 1918,
jota on muutettu 23/4 1920, 23/4 1921, 27/7 1922, 21/4 1923, 8/6 1923,
14/12 1923 ja 2/10 1925. Maanmittaushallitus, joka on
Maatalousministeriön alainen, johtaa ja valvoo maanmittaus-, jako-
ja verollepanotointa ynnä maarekisterin pitämistä, niin myös maant.
karttatöitä ynnä niitä varten tarpeellisia mittauksia ja laskelmia,
Maanmittaushallitukseen kuuluu ylitirehtööri puheenjohtajana sekä
jäseninä ylitirehtöörinapulainen, kaksi maanmittausyli-insinööriä
ja asessori; sitäpaitsi on Maanmittaushallituksessa sihteeri,
vanhempia ja nuorempia maanmittausinsinöörejä, kirjanpitäjä,
ekspeditööri ja ylimääräisiä virkamiehiä. Maanmittaushallituksessa
on sekä maant. että topografinen osasto.
— Jokaisen läänin hallituskaupungissa on lääninmaanmittauskonttori,
jonka virkamiehiä ovat m. m. lääninmaanmittarit, ja jonka asiana
on lähinnä johtaa ja valvoa maanmittaustoimintaa läänissä sekä
pitää maarekisteriä. Toimitusinsinöörit, jotka maanmittareina
suorittavat maanmlttaustoimituksia, ovat vakinaisia ja ylimääräisiä
maanmittausinsinöörejä ja tilusten jyvitys, jonka yhteydessä
toimitusinsinöörin on heillä apulaisina maanmittausauskultantteja
ja maanmittausharjoittelijoita.
Maanmittausoppi, geodesia (ks. t.).
Maanmittauspalkkio, maanmittauksista toimitusinsinöörille
ja hänen virka-apulaisilleen virallisen taksan mukaan tuleva palkkio
(Laki 20/6 1924; Asetus m:sta 1/8 1924, muutettu 9/1 1925 ja 5/6 1925).
Maanmittaustaulu (lat. mensula), pari vuosituhatta
vanha maanmittauspöytä, jota käytetään maita kartoitettaessa
graafillisesti, s. o. välittömästi kulmien siirtämiseen luonnosta
piirustuspaperille.
Maanmuokkaus, maan mekaaninen käsittely, jonka tarkoituksena
on saattaa se siemenen itämiselle, taimien kasvamiselle ja maassa
oleville kasveille hyödyllisille pikkueliöille, erittäin bakteereille,
sopivaan kuntoon. Maan muokkausaika, n. s. viljelyskausi, kestää maassamme
huhtikuun lopulta tai toukokuun alusta lokakuun loppuun tai marraskuun
alkupuolelle, harvoin kauemmin. [Jännes (1924); Karttunen (1923); Cajander
„Maataloudellinen muokkauskausi eri jaksoineen suhteessa maatalouden
järjestämiseen Suomessa (1922).]
Maannousema, maanpuhuma, puissa esiintyvä laho, jonka
aiheuttaa maanalaista elämää viettävä kääpä Heterobasidion annosum
eli Trametes radiciperda. Lahoavaan puuhun syntyy aluksi
valkoisia laikkuja, joiden keskus on tumma; laho tummenee myöhemmin
mustan ruskeaksi, ja puu tulee ontoksi sisuksen muretessa hienoksi
jauheeksi. M. on metsätaloudelle hyvin vahingollinen. [Liro,
„Tärkeimmät tuhosienet" (1924).]
Maanomistus. V. 1901 jakautui maaomaisuus Suomessa omistajaan
nähden seuraavasti:
| valtio (myös Venäjän) | 13,093,461 ha eli 39,5 % |
| kunnat | 79,191 ha eli 0,2 % |
| seurakunnat | 346,360 ha eli 1,1 % |
| yhtiöt | 983,952 ha eli 3,1 % |
| yksityiset | 18,494,253 ha eli 56,1 % |
| alle 5 ha 2,914 tilaa | 4,400 ha |
| 5-50 ha 28,348 tilaa | 868,890 ha |
| 50-250 ha 67,830 tilaa | 7,814,801 ha |
| 250-1,000 ha 17,811 tilaa | 7,709,921 ha |
| yli 1,000 ha 1,714 tilaa | 3,505,744 ha |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
