Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maaoikeus-Maapähkinät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Maaoikeus, tuomioistuin, jonka
tuomiopiirinä on yksin maaseutu tai maaseutu
ynnä kaupunki, jossa ei ole raastuvanoikeutta.
M:na on Suomessa kihlakunnanoikeus.
Maaomaisuus ks. Maanomistus.
Maaorjuus, varsinaista orjuutta
lievempi epävapauden tila. Siinä maaorja
oli sidottu viljelemäänsä maahan, ja hän
joutui, jos tila siirtyi uudelle
omistajalle, tästä riippuvaksi. Hän ei saanut
luvatta poistua tilalta ja oli isännän
kuritusvallan alainen; hänen oli
suoritettava herralleen päivätöitä tai veroja
sekä saatava herralta suostumus omaan
ja tytärtensä avioliittoon. M. meni
perintönä. Maaorja saattoi omistaa omaisuutta
ja ajaa asiaansa oikeudessa eikä häntä
voitu ilman muuta karkoittaa tilaltaan.
Kuten ennen voitetuksi tuleminen us.
johti orjuuteen, niin myöh. m. tuli
kukistettujen pakanakansojen, kuten
lättiläisten ja virolaisten, kohtaloksi. Tärkein
m:n aiheuttaja oli Saksassa, Ranskassa
ja Englannissa läänityslaitos, kun
verojen poisläänittäminen sai aikaan sen
väärän käsityksen, että lääninsaaja oli
maan tosiasiallinen omistaja ja
talonpoikien verot olivat korvausta maan
käyttöoikeudesta. M. jatkui kauas uuteen
aikaan. Se lakkautettiin Ranskassa 1789,
Saksassa ja Itämerenmaakunnissa
Napoleonin aikana sekä Venäjällä 1861.
Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa sitä ei ole
milloinkaan ollut.
Maaottelu, kahden maan välinen,
sovittuja muotoja noudattava urheilullinen
voimainmittely. Suomi otellut rata-
ja kenttäurheilussa maaottelun Ranskaa
(1922 ja 1923) ja Ruotsia (1925)
vastaan voittaen. M:uja jalka- ja
jääpallossa on vuosittain pidetty Suomen ja
etupäässä Skandinaavian ja Itämeren
maiden välillä.
Maapalsta, rajoilla määrätty,
tavallisesti johonkin tilaan kuuluva alue.
Maaperä, maalajien ylin löyhä kerros,
maa, on muodostunut osaksi
kivennäisaineista: kivistä, sorasta, hiekasta,
savesta, osaksi eloperäisistä aineista.
Välistä m. sisältää vain
kivennäisaineita joko erikokoisia osasia, kuten
kiviä ja hiekkaa j. n. e. sekaisin, tai
vain samankokoisia, kuten hiekkaa tai
savea, välistä taas melkein yksinomaan
elimellistä ainetta (turve) tai molempia
(humus, multa). Useimmissa tapauksissa
m. kuitenkin on kivennäis- ja eloperäisten
aineiden sekoitus. M:ssä on
sitäpaitsi ilmaa ja vettä. — M:n kokoomuksesta,
paikallisista ilmastosuhteista y. m.
riippuu sen taloudellinen arvo;
puhutaan laihasta, viljavasta, ravintorikkaasta,
kuivasta, kosteasta, kuohkeasta,
jäykästä j. n. e. m:stä ja m:n
kokoomusta tarkoittaen saven-, hiekan-,
kalkinpitoisesta, humusrikkaasta y. m. m:stä.
Maaperäilma, maaperässä oleva ilma;
sisältää enemmän hiilihappoa ja
vähemmän happea kuin ilmakehän ilma. —
Maaperän lämpötila riippuu
suurimmaksi osaksi auringon maahan
säteilemästä lämmöstä; maan sisäisellä
lämmöllä ja maaperän kem. ja fys. ilmiöissä
kehittyvällä lämmöllä on siihen aivan
vähäinen vaikutus. M. l:n vaihtelut
riippuvat paikan maant. asemasta, ilmastosta,
maaperän fysikaalisista ja kemiallisista
ominaisuuksista, kaltevuussuhteista,
kasvipeitteestä ja sääsuhteista y. m. Sen
vuotuiset vaihtelut ulottuvat meillä 20-25
m:n syvyyteen, ollen 12-15 m:n syvyydellä
vain 0,1° C. Vuorokautiset vaihtelut
ulottuvat 1-2 m:n syvyyteen. M. l:n
vaihtelut seuraavat ilmakehän lämpötilan
vaihteluja ja saavuttavat vastaavan
maksiminsa ja miniminsä sitä myöhemmin,
mitä syvemmälle tullaan. —
Maaperäoppi, pedologia, tutkii maan
ylempiä kerroksia ja niissä tapahtuvia
prosesseja. vrt. Agrogeologia.
Maapieli, maatuki (ks. t.).
Maapihka, maavaha,
otsokeriitti, kellanruskea, vahamainen,
useiden parafiinisarjan hiilivetyjen yhdistys;
tislaamalla ja valkaisemalla saadaan siitä
väritöntä parafiinia. Galitsiassa. —
Maapiki, asfaltti (ks. t.).
Maapilarit, maapyramidit,
korkeat ja hoikat sorakeilat, jommoisia
soraperäisissä vuoriseuduissa syntyy
vuorten kupeille sadeveden huuhtelun
vaikutuksesta siten, että yksityiset suurehkot
kivet jäävät suojelemaan alustaansa
huuhtelulta, ympärillä olevan hienomman
soran huuhtoutuessa pois. Suurimmat m.
ovat n. 30 m korkeita.
 |
Maapilareita. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
