Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1317-1318 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maarianheinä-Maatalous

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

8-luokkainen ruots. maakuntakoulu
(yhteislyseo). 1,507 as. (1925). — Sai
kaupunginoikeudet 1861.

Maarianheinä (Hierochloë),
heinäsuku; meillä yleisin laji
hyvänhajuinen m. (H. odorata) kasvaa
kosteilla niityillä, rannoilla j. n. e. —
Maariankala ks. Kampelat. —
Maariankämmekkä ks. Kämmekkäät.

Maarib, juutalaisten iltarukous.

Maarijärvi, kartano Vehmaalla; ollut
m. m. Fleming- ja Kurki-suvuilla.

Maarit, geol., Eifelissä
(Länsi-Saksassa), Schwabenissa, Auvergnessa ja
Keski-Amerikassa olevia syviä ja
jyrkkä-äyräisiä pieniä järviä, jotka ovat
vulkaanista alkuperää.

Maas (ransk. Meuse), Reinin kanssa
yhteiseen suistomaahan laskeva joki;
alkaa Koillis-Ranskasta, juoksee Belgian
poikki Hollantiin, missä laskee monin
suuhaaroin Pohjanmereen. 925 km.

Maasalo, Armas (s. 1885), säveltäjä,
Helsingin Kirkkomusiikkiopiston johtaja
v:sta 1923, Helsingin Johanneksenkirkon
urkuri v:sta 1926. Säveltänyt urkusonaatin,
pianokonsertin, kuoroteoksia.

Maaseudun Tulevaisuus, puolueeton
maatalouspoliittinen sanomalehti,
Maataloustuottajain Keskusliiton
äänenkannattaja, ilm. Helsingissä v:sta 1917.

Maaseututeatteri, eri
maaseutukaupungeissa näytäntöjä antanut teatteri,
joka sitten asettui Viipuriin. Se on saanut
alkunsa August ja Aurora Aspegrénin 1887
perustamasta Kansanteatterista, sai nimen
M. 1899 ja on v:sta 1919 nimeltään Viipurin
Näyttämö.

Maasiat, muurahaissiat (ks. t.).

Maaskola, maatila Viipurin
maalaiskunnassa.

Maastakarkoitus, vieraan valtion
alamaisen karkoittaminen. M. voi tulla
kysymykseen, vaikkei ulkomaalainen
olisikaan tehnyt rikosta, kunhan katsotaan,
että hänen oleskeluaan maassa ei pidetä
suotavana. Lisärangaistuksena voidaan
sille, joka ei ole Suomen kansalainen,
uskontoonkäännytyksestä tuomita m.,
sittenkuin hän on päärangaistuksen
kärsinyt (Rikoslaki 10:5).

Maastricht [-iht], kauppa- ja
teollisuuskaup. Etelä-Hollannissa, Maasin
varrella. Goottilainen S:t Servaas-kirkko
(aloitettu 500-luvulla), raatihuone
1600-luvulta. Lähellä suuria, ikivanhoja
hiekkakivilouhoksia. 55,000 as.

Maasähkötys, maan kautta tapahtuva
sähkösanomain tai puhelintietojen
lähettäminen. Tapahtuu siten, että
lähettäjäkoneen S maahan
yhdistettyjen napojen A, B kautta
kulkeva vaihtovirta (jaksoluku 1,000-2,000)
vaikuttaa vastaanottajaan E
napojen C ja D kautta. Napojen
väli on tav. 50 m ja kantoväli 2,5-5 km.

Maasähkötys.

Maasälpä, kivilajeja muodostava
yleinen kivennäisryhmä, kaksoissilikaatteja
(aluminiumin ja joko kaliumin,
natriumin tai kalsiumin). Tärkeimmät m:t
ovat: kali-m. (KAlSi₃O₈), joka
esiintyy kahtena muotona, monokliinisesti
kiteytyvänä ortoklaasina ja
trikliisenä mikroliinina,
natron-m. l. albiitti (NaAlSi₃O₈) ja
kalkki-m. l. anortiitti (CaAl₂Si₂O₈),
joiden seoksia sanotaan plagioklaaseiksi
(ks. t.). — M:ää on lukuisissa kivilajeissa,
esim. graniiteissa, gneisseissä, syeniiteissä,
dioriiteissa, diabaaseissa. Suurin määrin
käytetään m:ää posliiniteollisuudessa.

Maatalouden arvioimisoppi
käsittelee kokonaisten maatilojen ja niiden
yksityisten osien eli pääomalajien arvon
(tav. raha-arvon) määräämistä. Arvioiminen
tulee kysymykseen m. m. tilojen, tiluksien,
maa-alueiden kaupoissa, vuokrauksissa,
vaihdossa, perintö- ja pakkoluovutuksissa,
rasituksissa kiinnityslainoilla, verotuksissa,
jakojärjestelyssä, vakuutustarkoituksessa.

Maatalouden Koetoiminnan Keskusvaliokunta,
välittömästi Maatalousministeriön alainen,
toimii maatalouden koe- ja tutkimustoiminnan
yhteisenä elimenä (Laki 17/2 1923; Asetus
15/2 1924).

Maatalouden liikeoppi, maatalousliikkeen
hoito-oppi (ks. t.).

Maatalouden Työtehoseura,
Helsingissä, per. 1924 maatalouden
työtehokysymyksen tutkimiseksi. [Vuosikirja
1924 ja 1925.]

Maatalous- ks. myös Maanviljelys-.

Maatalous käsittää maanviljelyksen
yhdessä kotieläin-, puutarhanhoidon,
metsä-, meijeritalouden y. m. s. kanssa.
[Maahenki (1910); Suomen Maatalous,
I, II (1922); maataloutta koskevat
artikkelit Valtiotieteiden Käsikirjassa
(1921-24); „Suomen maataloutta kuvioin ja
kartoin” (1925); Maataloushallituksen
tiedonantoja; Suomen virallinen tilasto,
III: Maatalous.]

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>