Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1355-1356 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maitohappo-Maitotalous

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Mainz. Tuomiokirkko.

Mainz [-nts], kaup. Hessenissä,
Saksassa, vastapäätä Mainin laskua Reiniin.
Nahka- ja huonekaluteoll., vilkas kauppa-kaup.
Saksan arvokkaimpia romaanisia tuomiokirkkoja,
linna 1600-luvulta. 110,000 as. — M. oli roomal.
leiripaikka, tuli 1244 vapaaksi valtakunnankaupungiksi
ja 1254 Reinin kaupunkiliiton johtajaksi, menetti
mahtiasemansa 1462. Kustaa II Aadolfilla oli 1631
päämajansa M:ssa. Linnoitukset purettu
maailmansodan jälkeen. M:n arkkihiippakunnan
(747-1802) arkkipiispa oli Saksan priimas ja
vaaliruhtinaskollegion puheenjohtaja.

Maiorescu [-e’-], Titu
(1840-1917), rom. poliitikko ja filosofi.
Pää- ja ulkoministerinä 1912-14.

Maire [mär] (ransk.), määri (ks. t.).

Maison [mezō’] (ransk.), talo,
liikeyritys, ravintola.

Maisons Laffitte [mezō’ lafi’t],
Maisons sur Seine, renessanssilinna
läh. Pariisia, museona.

Maissi (Zea mays), Amerikasta,
todennäköisesti Meksikosta, kotoisin oleva,
ei missään enää luonnonvaraisena kasvava viljalaji.
Yksivuotinen, Euroopassakin yli 2,5 m,
tropiikeissa 4-6 m korkea, leveälehtinen,
varsi mehevän ytimen täyttämä, kukat yksineuvoiset,
hede- ja emikukat samalla varrella, edelliset
varren latvassa, jälk. alempana tiheissä,
paksuissa tähkissä, joissa 200-350 siementä.
Näiden koko, muoto ja väri hyvin vaihteleva.
Eurooppaan m:n toi ensi kerran Kolumbus. Nykyisin
sitä viljellään kaikissa lämpimissä ja
lämpimänlauhkeissa maissa; tärkein m:n
tuottajamaa on Yhdysvallat, joka tuottaa n. 3/4
koko maapallon tuotannosta. Jyvien pääaineksena
on tärkkelys, typenpitoisuus hyvin vähäinen.
Useissa maissa syödään jyvät keitettyinä tai

Maissi. A kukkiva korsi, B kypsä jyvätähkä.

paahdettuina tai jauhetaan suurimoiksi tai
jauhoiksi. Jauhoista (amerikkalaisten
cornflour) valmistetaan puhdasta
maissitärkkelystä, maizenaa. M.-jauho ei
yksinään sovellu hyvin leivän leipomiseen,
mutta kylläkin ruis- ja vehnäjauhoihin
sekoitettuna; m.-puuro, polenta,
on esim. Italiassa yleistä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>