Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maksamaa-Maksimilian
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
cm pitkä, selkä harmaa, vatsa valkea. Melkein
hännätön on magotti (ks. t.).
Makâme (arab.), alk. paikka, mihin
Itämaiden tapaan kokoonnutaan kuulemaan
kertojien improvisoimista; sitten siro ja
runomitallinen arab. proosa.
Makarij [-kā’-]. 1. M. (1482-1563),
ven. kirkollinen hallintomies. Koetti vahvistaa
kristinuskoa karjalaisten ja muiden Pohjois-Venäjän
suomensukuisten kansojen keskuudessa. V:sta 1542
metropoliittana, v:n 1551 kirkkojärjestyksen,
n. s. Stoglavin laatija. — 2. M., Mihail
Petrovitš Bulgakov (1816-82), ven.
jumaluusoppinut. Pääteos 13-niteinen Venäjän
kirkon historia.
Makaronirunous, leikillisiä runoja, jotka
on sepitetty eräänlaisella sekakielellä käyttämällä
sekaisin lat. ja jonkun uuden kielen sanoja lat.
taivutuspäätteillä varustettuina.
Makaronit (it.), hienoista, gluteenirikkaista
vehnäjauhoista valmistettu ravintotavara; ohuina
putkina, tähtinä tai säikeinä (vermisellit).
Makarov [-kā’rof], Stepan Ossipovitš
(1848-1904), ven. amiraali, Japanin sodassa Venäjän
Tyynenmeren laivaston ylipäällikkö 1904; upposi
amiraalilaivansa kerällä Port Arthurin edustalla.
Makart [mā-], Hans (1840-84), itäv.
taidemaalari. Maalannut suurikokoisia, värikylläisiä,
mutta pintapuolisia hist. kuvia. — Makartvihko,
kuivista kasveista tehty kukkavihko; H. Makartin
tauluissaan us. käyttämä aihe ja niistä huonekoristeluun
siirtynyt.
Makasiini (ransk.), varastohuone, tavaravarasto,
vaatetustavarain y. m. kauppa; patruunasäiliö kiväärissä
y. m.; us. kielissä käytetty aikakauslehtien nimissä („aitta").
Makasiinikivääri ks. Kivääri.
Makasiinipalkeet, mus., ovat uusimpina
aikoina tulleet yleiseen käytäntöön uruissa. M:itä
ei saateta käyntiin suorastaan poikimista, vaan
erityisten pienempien palkeiden avulla, joihin
polkimet välittömästi vaikuttavat,
Makassar, Mangkassar, kaup.
Celebesillä Alankomaiden Intiassa, Celebesin
ja Borneon välisen M.-salmen lannalla.
Kahvin, kopran, kautsun ja mausteiden vientiä.
26,000 as., niistä 1,000 valkoista.
Makauspäivät ja ylimääräiset makauspäivät
muodostavat makausajan l. sen ajan, jonka
kuluessa laivan rahtauksessa lastinantajan tulee
toimittaa rahtitavara laivaan tai lastin vastaanottajan,
lastia purettaessa, ottaa se vastaan (Merilaki 9/6 1873,
91-93 §:t). — Makausrahat, laivan päällikölle
tuleva korvaus ylimääräisten makauspäivien käyttämisestä
(Merilaki 9/6 1873, 92 §).
Makedonia, Balkanin niemimaalla oleva maakunta,
johon kuuluu Pohjois-Kreikka (itäisimpiä osia
lukuunottamatta). Sanan laajemmassa merkityksessä
sisällytetään M:aan myös Etelä-Slaavian ja Bulgaarian
eteläosat. — Historia. M:n asukkaat olivat
kreikkalaisten sukulaisia. Valtakunta perustettiin
n. 700 e. Kr. Arkelaos (413-399) suosi kreik.
sivistystä. Filippos II (359-336) perusti M:n
suuruuden ja hänen poikansa Aleksanteri Suuri
(336-323) teki siitä maailmanvallan. Hänen kuoltuaan
M. vallanperimystaisteluissa ja sodissa heikkeni,
niin että roomalaiset jakoivat sen 168 neljään osaan
ja tekivät 148 siitä provinssin. Keskiajalla M.
kuului Itä-Roomaan ja joutui n. 1400 turkkilaisille.
Sen asukkaista oli vähitellen tullut sekakansaa.
Turkkilaisten sorto aiheutti tyytymättömyyttä, ja vars.
Bulgaarian päästyä vapaaksi 1878 alkoi M:ssa voimakas
kansallinen kiihoitus, joka vei alituisiin kapinoihin
ja pysyväiseen anarkiaan. Suurvallat 1903 pakottivat
Turkin toimeenpanemaan uudistuksia, mutta niistä ei
ollut pysyvää apua. Balkanin sotien (1912-13) jälkeen
Turkki luopui M:sta, joka jaettiin Serbian, Bulgaarian
ja Kreikan kesken. Maailmansodassa se oli 1915-18
sotanäyttämönä, 1919 Bulgaaria menetti 1913 saamansa
osuuden M:sta. Muhammedinuskoisia on viime vuosina
siirtynyt Turkkiin.
Makeisteollisuusi. Karamelli-, marmeladi-,
kaakao- ja suklaatehtaita oli Suomessa 1924 29 ja
niiden tuotteiden valmistusarvo 114,2 milj. mk.
Tehtaista huomattavimmat ovat Karl Fazerin ja
Mellan (ks. n.).
Makeisvalmistevero, valtiolle suoritettava
vero, jota kannetaan eräin poikkeuksin,
ansiotarkoituksessa tehdyistä karamelleista,
konfekteista, pastilleista, kappaleiksi
muodostetusta marmeladista, marsipaanista ja
marsipaanivalmisteista, suklaasta, ei kuitenkaan
keittosuklaasta, y. m. pääasiallisesti sokerista,
suklaasta, kaakaosta, hedelmistä, manteleista,
pähkinöistä tai hedelmänsydämistä valmistetuista
makeisista (Laki m:sta 21/12 1925 ja Valtioneuvoston
päätös tämän lain täytäntöönpanosta 22/12 1925).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
