Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Malaijin kieli-Malherbe
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
alempaan onttolaskimoon laskevaksi maksalaskimoksi.
Sitä kohtaa, missä porttilaskimo, maksavaltimo ja
maksatiehyt yhtyvät m:aan, sanotaan maksaportiksi.
— Paitsi sapen erittäjänä toimii m. glykogeenin muodostajana
sokerista sekä sen varastopaikkana. Sitäpaitsi muodostuu
m:ssa virtsa-ainetta eräistä amoniakkiyhdistyksistä,
eetteririkkihappoja suolessa muodostuneista
mätänemistuotteista sekä aminohappoja. Erilaiset myrkyt,
kuten toksiinit ja metallisuolat muuttuvat m:ssa
myrkyttömiksi. — Selkärangattomien m:lla tarkoitetaan
morfologisesti eriarvoisia ruoansulatusrauhasia.
Maksamaa (ruots. Maksmo), ruotsink.
kunta Vaasan läänissä, Pohjanlahden rannikolla,
Vaasasta etelään; 88,8 km2, 2,179 as. (1925).
Maksamato (Distomum hepaticum), lampaan
(myös lehmän, joskus ihmisenkin) maksassa loisena
elävä, 20-30 mm pitkä, litteä imumato, jonka
kehityksessä monimutkainen sukupolvenvuorottelu;
väli-isäntänä lampikotilo.
Maksamaton kauppahinta. Jos kiinteän omaisuuden
myyjä ei ole saanut täyttä maksua, vaikka on
kauppakirjassa myöntänyt saaneensa koko kauppahinnan,
on hänellä vakuus siinä, mikä on myyty, ostajan muiden
velkojain edellä, kunnes kauppa laillistuu tai jos
lainhuudatus suoritetaan yhdellä lainhuudolla,
kiinnekirjaa antamatta, niiden käräjien loppuun saakka,
jotka ensiksi pidetään 6 kuukauden perästä, sen jälkeen
kuin lainhuuto myönnettiin. Jos myyjä sitä ennen ei ole
oikeuttansa kiinnityttänyt, ei hänellä ole parempaa
oikeutta kuin muillakaan velkojilla (Maakaari 11:2,
muutettuna 11/2 1922).
Maksamatotauti, iilitauti (ks. t.).
Maksaruohot (Sedum), Crassulaceæ-heimoon
kuuluva kasvisuku; mehevä- ja paksulehtisiä
kalliokasveja. Yleisimmät lajit: leveälehtinen m.
(Sedum telephium) ja matala, keltakukkainen
katkera m. (S. acre).
Maksasammalet (Hepaticæ.) eroavat
lehtisammalista siinä, että niiden sammalkasvi
on erilaispintainen, joko sekovarrellinen
tai varreksi ja lehdiksi erilaistunut, mutta
lehdet selkävatsaisesti asettuneet ja suonettomat.
Maksiimi (lat.-ransk.), käytännöllisen toiminnan
tai tahdon perusohje.
Maksimaali (lat.), yhtymissä: suurin, korkein;
vastakohta: minimaali, minimaalinen.
Maksimaalityöaika, normaalityöaika,
pisin lain sallima viikoittainen tai päivittäinen
työaika, jota kauemmin täysikasvuinen miespuolinen
työntekijä ei saa tehdä työtä. Maailmansodan jälkeen
on useissa maissa ainakin teollisuuden alalla
saatettu voimaan lakimääräinen 8-tuntinen työpäivä
tai ainakin 48-tuntinen viikoittainen työaika.
Suomessa julkaistiin 27 p. marrask. 1917 kahdeksan
tunnin työaikalaki, joka koski kaikkia muita työaloja
paitsi kotitaloutta ja maanviljelystä ja sen
sivuelinkeinoja sekä välittömästi maatalouden
yhteydessä toimitettavia töitä. vrt. Työaika.
Maksimalistit (lat.), pisimmälle menevät; jos
joku puolue jakautuu ryhmiin, sanotaan vaatimuksissaan
pisimmälle meneviä m:ksi. Erittäinkin on m:ksi sanottu
ven. sosialistien äärimmäistä vasemmistoryhmää
(n. s. otsovistit), joka bolševikkikaappauksen
jälkeen yhtyi bolševikkeihin.
Maksimi (lat.), suurin määrä, korkein aste.
Matem. Funktsionilla on m.-arvo l. lyhyesti
m. sellaisessa pisteessä, m.-pisteessä, minkä
molemmin puolin sillä on pienempi arvo. Vastakohta:
minimi; näiden yhteisnimitys: ääriarvot.
Jos m.- tai minimiarvo on suurin (tai pienin)
kaikista mahdollisista funktsionin arvoista, niin
se on absoluuttinen m. tai minimi. M.- ja
minimipisteessä on funktsionin derivaatta = 0.
— Sääopissa sanotaan m:ksi ja minimiksi
ilmanpaineen m:ia ja minimiä.
Maksimihinta, rajahinta.
Maksimilian, Badenin prinssi. ks. Max.
Maksimilian, Baijerin ruhtinaita.
— 1. M. I (1573-1651), herttua v:sta 1598.
Johti perustamaansa kat. liigaa; otti osaa
kolmikymmenvuotiseen sotaan ja sai
vaaliruhtinaanarvon 1623. — 2. M. I Josef
(1756-1825), vaaliruhtinas v:sta 1799, kuninkaana
1805-25. Liitossa Napoleonin kanssa 1801-13
laajensi maansa alueita, liittyi 1813 Napoleonin
vihollisiin. — 3. M. II Josef (1811-64),
kuninkaana 1848-64. Koetti saada aikaan Baijerin
johtamaa Saksan pienempien valtioiden liittoa,
suosi tieteitä ja taidetta.
Maksimilian (1832-67), Meksikon keisari
1864-67, keisari Frans Josefin veli. Joutui
tasavaltalaisten vangiksi ja ammuttiin.
Maksimilian, saks.-roomal. keisareita.
— 1. M. I (1459-1519), Saksan kuningas v:sta
1486, keisarina v:sta 1493. Sai Kaarle Rohkean
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
