Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1401-1402 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mantere-Manu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Mannheimiläinen koulukunta, Mannheimin hoviorkesterissa
1700-luvun keskivaiheilla kehitelty sävellystyyli, joka
huippeni Haydnin ja Mozartin teoksiin. M:n k:n pääedustaja
oli Stamitz.

Mannheiminkulta, similori. ks. Messinki.

Manniitti, mannasokeri, kuusiarvoinen alkoholi,
jota on mannasaarnen kuivatussa mahlassa sekä eräissä
leväkasveissa. Sitä syntyy hedelmäsokeria pelkistettäessä.
Makeaa, liukenee veteen. Typpihapolla käsiteltäessä muodostaa
räjähtävää nitro-m:ia.

Manninen, maatila ja vapaussodan aikainen
taistelupaikka Ruovedellä.

Manninen, Antti (1831-66), maanviljelijä
ja maatalouskoulun johtaja. Julk. m. m. „Mietteitä
katovuosista Suomessa". — Manninen, Otto
(s. 1872), runoilija, Helsingin Yliopiston suomenkielen
lehtori v:sta 1913, saanut prof:n arvon Julk. huomattavat
runokokoelmat „Säkeitä" I-II, „Virrantyven" sekä
suomentanut m. m. „Iliaksen" ja „Odysseian" (1919, 1924),
Topeliuksen, Runebergin ja Petöfin runoja, „Vänrikki
Stoolin tarinat", Heinen „Saksanmaan", Mollèren „Oppineita
naisia" ja „Tartuffen", Ibsenin „Peer Gyntin". Hänen
puolisonsa Anni Swan (s. 1875) on suosittu
lasten- ja nuorisokirjailija.

Otto Manninen.

Manning [mäniŋ], Henry Edward (1808-92),
engl. kardinaali, v:sta 1865 Westminsterin arkkipiispa,
M. oli alk. anglikaanisen kirkon pappi, siirtyi katolisuuteen
oxford-liikkeen kautta 1851, lopulta innokas ultramontanisti.

Manometri (kreik.), astiaan suljetun kaasun tai
höyryn paineen mittari. Ilmakehän painetta suurempia
paineita mitataan useimmin avoimella elohopea-m:lla,
sitä pienempiä paineita toisesta päästä umpinaisella
elohopea-m:lla. Kummassakin tapauksessa elohopeapatsaan
paino pitää tasapainossa sen eri pintoihin vaikuttavien
paineiden eroa. Metalli-m:ssa on kimmoisa rasia tai
taivutettu putki, jonka muoto muuttuu paineen vaihteluiden
mukaan.

Elohopeamanometrejä, vas. avonainen, oik. umpinainen.

Manon Lescaut [-ō’ leskō’], Prévost d’Exiles’n
(ks. t.) romaani.

Mans ks. Le Mans.

Mansardikatto, taitekatto, J. H. Mansartista
nimensä saanut kattomuoto. ks. Katto (kuva).

Mansart l. Mansard [māsā’r],
François (1598-1666), ransk. arkkitehti,
Päätyöt: Pariisin Val-de-Grâcen kirkon luonnokset,
linna Chateau de Maisons, — Mansart l.
Mansard, Jules Hardouin (1646-1708),
Ludvig XIV:n hoviarkkitehti. Rakentanut Pariisin
Invalidikirkon, Versailles’n linnan puutarhafasadin,
Suuren Trianonin y. m.

Mansenilla, manzanilla (Hippomane
mancinella), länsi-int. puu (Euphorbiaceæ),
jonka maitiaisneste hyvin myrkyllistä. Alkuasukkaat
valmistavat siitä nuolimyrkkyä.

Manšetti (ransk.), kalvosin; kynttilän alinta osaa
ympäröivä koristesuojus kynttiläjalassa.

Mansfeld [-lt], Ernst von (1580-1626),
sotapäällikkö. Taisteli 30-vuotisessa sodassa protestanttien
puolella 1618-22, 1625-26.

Mansfield [mänsfild], Katherine (1888-1923),
engl. kirjailijatar, synt. Uudessa-Seelannissa. Julk.
novellikokoelmia (eräitä ruotsin.).

Mansikka (Fragaria), ruusukasvien heimoon
kuuluvia ruohokasveja, joilla marjamainen, hyvänmakuinen,
emipohjuksesta muodostunut epähedelmä; tämän pinnalla
pieniä, ruskeita pähkylöitä. Suomessa kasvaa yleisenä
luonnonvaraisena aho-m. (Fr. vesca).
Ukko-m:aa (Fr. moschata), jota kasvaa
villiytyneenä puistoissa ja puutarhoissa viljeltiin ennen
hyöty-m:na, mutta nyk. se on saanut väistyä amer.
Fr. virginianan ja Fr. chiloënsiksen
sekä näiden ja eräiden muiden lajien sekamuotojen tieltä,
joilla kaikilla on isommat hedelmät, — Maamme eteläosissa
tekee hyötymansikkamalssa toisinaan melkoista tuhoa
pieni (0,₂ mm) kellertävä m.-punkki,
joka imee m:n lehtiä, alapinnalla oleksien, ja tekee
ne kurttuisiksi ja ruskeahkoiksi. Vaikea tuholainen
on myös vattukärsäkäs, joka katkaisee
kukkasilmujen perät.

Hyötymansikka „Marie Louise".

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>