Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1417-1418 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Marjalevä-Markkreivi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Marian Sairaala, Helsingin kaupungin kunnallissairaala
(Lapinlahdenkadulla), jossa sisätautien, kirurginen,
tuberkuloottisten ja lasten osasto, polikliinillinen vastaanotto,
oppilaskoulu. Per. 1894.

Maria Pavlovna (s. 1890), ven. suuriruhtinatar, puolisot
Ruotsin prinssi Vilhelm 1908-14, v:sta 1914 ruhtinas Sergej Putiatin.

Maria Stuart [stjūət] (engl. Mary) (1542-87),
Skotlannin kuningatar, Jaakko V:n ja Maria Guisen tytär. Kasvatettiin
Ranskan hovissa, naitettiin Frans II:lle (k. 1560), hallitsi
Skotlannissa 1561-67. Taipui aluksi maassa tapahtuneeseen
uskonpuhdistukseen, mutta alkoi sitten suosia katolisuutta; otti
puolisokseen Darnleyn, joka teki salaliiton M. S:n vaikutusvaltaista
sihteeriä Rizziota vastaan (murhattu 1566), mutta murhattiin itse
1567, minkä jälkeen salaliiton johtajasta Bothwellista tuli M. S:n
puoliso. Silloin puhkesi kapina, M. S. vangittiin ja pakotettiin
luopumaan kruunustaan poikansa Jaakon hyväksi. Pakeni 1568
Englantiin Elisabetin turviin, mutta pantiin vankeuteen ja mestattiin,
koska oli sekaantunut salaliittoon Elisabetia vastaan. M. S. oli
kaunis ja lahjakas; aiheena m. m. Schillerin näytelmässä ,,M. S."

Maria Stuart.

Maria Teresia (1717-80), saks.-roomal. keisarinna, Itävallan
perintömaitten hallitsija 1740-80, isänsä keisari Kaarle VI:n
seuraaja pragmaattisen sanktsionin (ks. t.) perusteella. Puoliso
v:sta 1736 Frans I Stefan (ks. t.). M. T. oli tarmokas hallitsija,
keskitti hallintoa ja pani toimeen uudistuksia. Otti osaa Itävallan
perintösotaan ja seitsenvuotiseen sotaan sekä Puolan ensim. jakoon.
vrt. Kaunitz. [Guglia (saks., 1917).]

Maria Teresia.

Maria Teresian taaleri, Levantin taaleri, itäv.
hopearaha, jonka leimassa on keisarinna Maria Teresian kuva ja
vuosiluku 1780. Lyöty v:een 1914, koska ollut osassa Afrikkaa
ja Arabiassa yleisesti käytännössä.

Maria Theresiopel (unk. Szabadka, serb. Subotica),
kaup. Etelä-Slaaviassa, aiemmin Unkarissa. Maataloustuotteiden
kauppaa, elintarveteoll. 100,000 as.

Mariaviitat, puol. lahko, per. 1893, eronnut kat. kirkosta.
Sen elämänohjeena on fransiskaanien munkkisääntö ja sen esikuvana
Neitsyt Marian elämä (lat. Mariæ vita).

Mariazell [-atse’l], kauppala Steiermarkissa
Itävallassa, jonka suurin pyhiinvaelluspaikka (vuosittain
180,000 pyhiinvaeltajaa, sitäpaitsi 80,000 matkailijaa).
2,000 as.

Maribo [-bū], samannimisen amtin pääkaup. Tanskassa,
Lollandissa. M. on kasvanut 1416 perustetun birgittalaisluostarin
ympärille, jonka kirkko jäljellä. 4,500 as.

Marieberg [-rīebä’rj], kruununtila lähellä Tukholmaa.
Kuuluisa fajanssitehdas 1758-88.

Marie de France [marī’ də frā’s], ransk. runoilijatar,
eli Englannissa 1100-luvulla, Sepitti runonovellejä ,,lais".

Mariefors, Kellokoiski (ks. t.).

Mariefred [-rīefrēd], kaup. Ruotsissa Mälarin
etelärannalla, Gripsholmin vieressä. 1,500 as.

Marie Galante [mari’ galā’t], Ranskalle kuuluva
Pienten-Antillien saari Guadeloupesta kaakkoon.
149 km². 22,000 as.

Marienbad [-rī’enbāt] (tšek. Marianské Láznê),
kaup. Tšekko-Slovakiassa. Kuuluisa kylpypaikka, tunnettu kylmistä
glaubersuolalähteistään ja hiilihappoisista vesistään. Vuosittain
yli 30,000 kylpyvierasta. 7,000 as. (saksalaisia).

Marienbad.

Marienburg [-ī’enburhj]. 1. M. (latv. Aluksne),
pikkukaup. Koillis-Latviassa läh. Viron rajaa, M:n järven
etelärannalla. Järven saaressa saks. ritarikunnan 1342 perustaman
M:n linnan rauniot. — 2. Kaup. Länsi-Preussissa Saksassa,
Veikselin suuhaaran Nogatin varrella.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>