- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
1421-1422

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Marmoroiminen-Marokko

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Marjalevä (Sargassum bacciferum), ruskolevä, jonka
sekovarressa voi erottaa varsimaiset ja lehtimäiset osat;
viimeksimainittujen hangoissa on marjamaisia ilmarakkuloita,
joiden avulla kasvi voi kellua vedessä. Atlantissa, Kanarian
saarten ja Länsi-Intian välillä, n. s. Sargassomeressä, m:ia
on suunnattomin joukoin.

Marjalude (Dolycoris baccarum), 10-12 mm pitkä,
punaruskea, puolisiipisten ryhmään kuuluva nivelkärsäinen.
Turmelee pahaa hajua erittämällä marjoja, imee hedelmäpuiden,
perunain y. m. versoja kuiviin, Yleinen maassamme. ks.
värikuvaliitettä Tuhohyönteisiä.

Marjaniemi. 1. Loistomajakka Hailuodon läntisimmällä
niemellä. — 2. M. (ruots. Marudden), huvilayhdyskunta
Helsingin pitäjässä.

Marjarviini ks. Viini.

Mark, aikoinaan itsenäinen kreivikunta Ruhr-joen
varsilla Länsi-Saksassa; yhdistettiin 1380 Kleveen ja joutui
sen kanssa Brandenburgille 1609.

Markanmaa, maatila, josta keskiajalla suoritettuni
maaveroa yksi markka ja vastaisi yhtä vanhaa manttaalia,
myöh. 1/4 manttaalia.

Markasiitti, kiisukivennäinen, raudan ja rikin yhdistys
(FeS2) kuten pyriitti, mutta kiderakenteeltaan rombinen.

Markeerata (ransk.), merkitä.

Marketentti (saks.), henkilö, joka sotaväessä pitää kaupan
ravintoaineita, juomia ja tupakkaa.

Marketeria (ransk.), leikatuista, erivärisistä vierekkäin
sovitetuista (puu-, metalli-, marmori-, luu- y. m.) kappaleista
muodostettu pintakoristelu.

Markiisi (ransk.). 1. Alk, rajamaakunnan sotapäällikkö
ja hallitusmies, markkreivi, sitten herttuan ja kreivin välillä
oleva arvonimi, Englannissa herttuan toinen arvonimi, joka
siirtyy hänen vanhimmalle pojalleen. — 2. Kangasverho, joka
kehyksen varassa lasketaan suojaksi auringon säteitä vastaan.

Markion, gnostikko 100-luvun keskivaiheilla j. Kr., synt.
Sinopessa. Koetti puhdistaa kristinuskoa juutalaisuudesta.

Markit (it. Marche), maakunta Italian itärannikolla.

Markka (goot.). 1. Alk. merkki, raja, sitten esivallan
vahvistama ja leimaama painoyksikkö ja rahakappale. M. syntyi
karolinkilaisesta naulasta ja oli siitä kaksi kolmannesta eli
233,8 g (Kölnin m.). Ruotsissa lyötettiin 1534-1754 1/2-20 m:n
rahoja, Turussja m:n ja 1/2 m:n rahoja 1556-58. Suomen saatua
oman rahansa on meillä hopea-m:ja lyöty 1864-1914 sekä kultamarkkoja
1878-1913. vrt. Raha, Saksan markka, Viron markka.
— 2. Keskiaik. vero-luku, joka vastasi 8 äyriä ja osoitti maatilaa,
josta maaveroa suoritettiin 1 markka.

Markki (saks.), Frankkien valtakunnan rajamaakunnista
Kaarle Suuren ajoista lähtien käytetty nimitys. Jos m:n
ylimpänä hallituismiehenä oli markkreivi, sanottiin
m:ia markkreivikunnaksi.

Markkinahinta, kesikimääräinen hinta, josta joku tavara
määrättynä ajankohtana myydään ja jonka muodostumiseen
vaikuttavat kaikki samaan aikaan samoilla markkinoilla suoritetut
tähän tavaraan kohdistuvat kaupat.

Markkinat (ruots.). 1. Säännöllisesti jollakin paikkakunnalla
palautuva tilaisuus, jossa tavaroiden myyjät ja ostajat saattavat
kohdata toisensa, Keskiajalla ja 1800-luvulle asti on niillä ollut
suuri merkitys, nyk. vähäinen. Keskiajalla m. liittyivät
kirkollisiin juhliin, joille aina kertyi paljon väkeä (Suomessa
esim. molemmat Pyhän Henrikin juhlat); suur-m:ta ruvettiinkin
sanomaan messuiksi (ks. t.). — 2. Kaup. Menekki, kaupan
ja vaihdon koko tila, mikäli on kysymys määrättynä aikana
suuremmilla tai pienemmillä alueilla tapahtuvasta useampien
tai harvempien tavaroiden y. m. tarjonnasta ja kysynnästä
(esim. vilja-, puutavara-, raha-, työ-m:t) Maailman-m:lla
tarkoitetaan sitä maapalloin eri alueiden maailmantaloudellista
toisiinsa kietoutumista, että eräillä tavaroilla on kaikkialla
yhtenäinen hinnanmuodostus. — M:sta sanotaan, että ne ovat
lamassa (flau), kun kaupanteko sujuu huonosti,
kiinteät, kun ostohalu ja hinnat ovat normaalit.

Markkova, suom. seurakunta Inkerin itärajalla,
kuuluu M.-Järvisaaren kaksois-seurakuntaan.

Markkreivi, rajakreivi, markkreivikunnan ylin hallitusmies
ja sotapäällikkö Frankkien valtakunnassa Kaarle Suuren ajoilta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:32 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0783.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free