Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Masaniello-Maskotti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ja opettajana. — Martini, Olaus (1557-1609), Upsalan
arkkipiispa 1601-09. Ankarana luterilaisena joutui riitaan
kalvinilaisuuteen taipuvan Kaarle IX:n kanssa. — Martini
l. di Martino, Simone (n, 1283-1344), it. taidemaalari,
Sienan koulua. M:n puhdasta kauneutta ja miiniatyyrimäistä
hienoutta osoittavissa uskonnollisissa kuvissa ilmenee
goottilais-romanttinen haaveellinen sielunelämä. Töitä: Sienan
Palazzo Pubblicossa Neitsyt Mariaa taivaankuningattarena esittävä
fresko, Guidoriccio da Fogliani’n ratsastajakuva, Martinus
Toursilaisen elämää esittävät freskot Assisi’ssa ja Lippo
Memmi’n kera maalattu taulukuva „Neitsyt Marian ilmestys".
Martinique [-ni’k], Ranskalle kuuluva saari
Länsi-Intiassa, Pieniä-Antilleja; 987 km2, 245,000 as.,
pääasiassa neekereitä ja mulatteja. M:lla on lukuisia tulivuoria,
m. m. Mont Pelé (1,350 m), jonka purkaus 1902 hävitti
S:t Pierren kaupungin ja surmasi sen 40,000 asukasta. Rommi,
sokeri ja kaakao ovat tärkeimmät vientitavarat. Pääkaup.
Fort-de-France (ks. t.).
Martinius [-tī’-], Matias (1655-1728),
kieliopintekijä. Oli Viipurin kymnaasin lehtorina ja Hauhon
kirkkoherrana. Julk. suomen kieliopin „Hodegus Finnicus" (1689).
Martinmenetelmä ks. Rauta.
Martinus V (k. 1431), paavina 1417-31, Colonna-sukua. M.,
joka oli Konstanzin kirkolliskokouksen valitsema, tunnustettiin
yleisesti paaviksi. Siten loppui suuri skisma (ks. t.).
Martinus Olai [-ī’- -ā’-] l. Mårten Olofsson
(k. 1585), Linköpingin piispa 1569-80, pakotettiin eroamaan
piispanvirasta Juhana III:n liturgian ankarana vastustajana.
Martinus Toursilainen [-tī’- tūri-] (n. 316 — n. 400),
Toursin piispa, gallialaisen munkkilaitoksen isä, pyhimys.
Martinuuni ks. Rauta.
Martiopuoli, nahan ulkopuoli; vastakohta: lihapuoli.
Martiuskelta, manchesterkelta, naftaliinikelta,
naftolikelta naftolisulfohaposta tai naftyliamiinista
valmistettu väriaine. Liukenee veteen ja alkoholiin. Käytetään
villan värjäämiseen, kuitavernissan valmistukseen y. m.
Marto. 1. Kasvit. Mykerön kukkalapakko.
— 2. Hedelmätön (kasvi tai eläin). — 3. Marraskesi runsaasti
karvaa kasvavalla iholla (hiusmarto).
Martov [-of], Julij Osipovitš (1873-1923),
oik. Cederbaum, ven. menševikkien johtaja v:sta 1903.
Marttaliitto. Keväällä 1899 perustetun Marttayhdistys
levittämään naisten keskuuteen valistusta, herättämään toimintahalua
sekä edistämään tietoja sellaisissa käytännöllisen työn haaroissa,
joita etupäässä suoritetaan kodeissa. Huomattavan osan sen
toiminnasta ovat muodostaneet ruoanlaitto, kodin-, puutarhan-
ja kananhoito. Yhdistys on levittänyt kansantajuista kirjallisuutta
ja julkaissut v:sta 1903 sekä suomen- että ruotsink. äänenkannattajaa
(Emäntälehti ja Husmodern). V. 1924 jakaantui Marttayhdisys kahtia:
Suomalaiseen Marttaliittoon ja Finlands Svenska Marthaförbundiin.
Suom. M:n jäsenmäärä on 21,000, yhdistyksiä on 266 ja kerhoja 522;
ruots. liiton vastaavat määrät ovat 12,960, 161 ja 290.
Martti (myös Herra Martti), Tukholman suom.
seurakunnan kappalainen; suomentanut 1548 kuningas Kristoferin
maanlain. [Airila (1914).]
Marttila, kunta Turun ja Porin läänissä, Varsinais-Suomen
itäosassa; 193,6 km2, 3,102 as. (1925).
Marttyyri (kreik.), henkilö, joka kärsii vakaumuksensa
tähden. Vanhassa kirkossa sanottiin m:eiksi l. veritodistajiksi
kristittyjä, jotka menivät kuolemaan uskonsa tähden. vrt.
Pyhäinmiesten päivä. [Kauppala (1925).] — Martyrium
(kreik.-lat.), marttyyrius, marttyyrikuolema; marttyyrin hauta,
hautakappeli tai marttyyrikirkko. — Martyrologiuni,
marttyyriluettelo, jossa myös esitetty marttyyrien elämän pääpiirteet.
Maruna (Artemisia vulgaris), mykerökukkainen,
monivuotinen, kitkerä rikkaruoho asuntojen ja viljelysten
läheisyydessä. Kansanrohdos.
Marut, int. myt. myrskyn henget.
Marx, Karl (1818-83), juut.-saks. sosialisti.
V. 1842 M. toimitti Kölnissä lehteä ,,Rheinische Zeitung",
mutta siirtyi jo seur. v. Pariisiin ja sieltä 1845 Brysseliin.
Vallankumousvuosina 1848-49 M. Kölnissä julkaisi lehteä ,,Neue
rheinische Zeitung", ja eli sen jälkeen maanpakolaisena
Lontoossa toimien v:sta 1864 Internatsionaalin johtajana.
Hänen huomattavimmat teoksensa ovat „Misère de la philosophieł
(1847), „Kommunistinen manifesti" (1848, yhdessä Friedrich
 |
Karl Marx. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
