Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 7-8 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Matemaattiset-Mathesius

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Matemaattiset merkit, suureitten,
funktsionien, laskutoimitusten ja
suhteiden merkit. Määräsuuruisia lukuja
merkitään yleensä numeroilla, eräitä
irratsionaalisia lukuja määrätyillä
kirjaimilla, esim. π (ks. Pii), e.
Muuten kirjaimilla merkitään määräämättömiä
lukuja ja suureita; samankaltaisia suureita
voidaan merkitä samalla kirjaimella ynnä
indekseillä (a’, a" ... a₁, a₂...);
tunnettuja ja vakiosuureita merkitään yleensä
aapisten alkupuolen (a, b, c ...), tuntemattomia,
etsittyjä, muuttuvia loppupään kirjaimilla
(x, y, z ...), mielivaltaisia kokonaislukuja
keskiosan kirjaimilla (m, n, p ...). Äärettömän
suurta merkitään oo, äärettömän pientä

1
——	. Alkeistoimitusten merkit:
oo

yhteenlaskun +, vähennyslaskun —,
kertolaskun • tai X jakolaskun ja suhteen :
tai —, luvun a n:s potenssi merkitään aⁿ,
n:s juuri ⁿ [kvadratrot] a, imaginaariykslkkö [kvadratrot] — 1
= i. Yhtäläisyysmerkki =,
erisuuruusmerkki ǁ, suuremmuus- ja
pienemmyysmerkit >, < (pienempi suure kärjen
puolella). Suluilla (), [], {} osoitetaan,
että niiden sisäisten laskutoimitusten tulos
on käsiteltävä kokonaisuutena. Σ
merkitsee summaa, d ja δ differentsiaalia,
∫ integraalia. Funktsionin merkkejä
ovat f, F, φ, ψ. Geometriassa merkitään
kulmaa /\ , kolmiota Δ, astetta °,
minuuttia ’, sekuntia ", yhdenmuotoisuutta ~,
yhteneväisyyttä ~= tai -=,
yhdensuuntaisuutta ǁ, kohtisuoraa

asentoa	|	.
	—

Matematiikka (kreik.), oppi suureista
ja niiden suhteista toisiinsa. Jakautuu
kahteen pääosaan, geometriaan ja
analyysiin, joista edellinen
käsittelee avaruus-, jälkimmäinen lukusuureita.
Kun avaruussuurelta kuitenkin voidaan
esittää luvuilla ja päinvastoin, niin nämä
osat eivät ole jyrkästi erotettavissa;
rajalla ovat esim. analyyttinen
geometria ja geometrinen
lukuteoria. Geometrian järjestelmä
perustuu perusolettamuksiin,
aksioomiin l. postulaatteihin.
Aksioomat ovat joko sopusoinnussa intuitiivisen
avaruuskäsityksemme kanssa (euklidinen
geometria) tai ristiriidassa sen kanssa
(epäeuklidinen geometria). Analyysi
lähtee kokonaislukukäsitteestä, laajentaen
lukukäsitettä negatiivisiin, murtolukuihin,
irratsionaalilukuihin, imaginääri- ja
kompleksilukuihin. Se jakautuu
aritmetiikkaan, lukuteoriaan,
algebraan ja korkeampaan
analyysiin (differentsiaali- ja
integraalilaskentaan). Ryhmäteoriaa
voidaan pitää kolmantena m:n haarana; sitä
käytetään sekä geometrian että analyysin
alalla.

Mater (lat.), äiti. — Mater dolorosa,
„sureva äiti", Jeesuksen äiti poikansa
tuskia surevana.

Materia (lat.), aine, kokoonpantu
molekyyleistä ja atomeista [Svedberg, 1926];
sisällys muodon vastakohtana. — Materiaali,
aine, josta jotakin tehdään, aines.

Materiaaliprinsiippi l.
aineellinen perusajatus, se
protestanttisuuden periaate, että Raamattu
on uskon ja elämän ojennusnuora.

Materialisatsioni, spiritismin mukaan
ihmismediumin välittämä henkiolennon
ruumiillistuminen.

Materialismi, aineellisuuden oppi, on
se mielipide, että kaikki olevainen on
ainetta. Elämän toiminnat ja
sielunelämä ovat m:n mukaan vain aineen
ominaisuuksia tai aineen toimintaa.
Ensimmäiset yritykset maailman
tieteelliseksi selittämiseksi, esiin. Kreikan
filosofian alkuaikoina, lähenevät m:ia.
Selvänä m. esiintyy Demokritoksen opissa.
Sittemmin sitä vanhalla-ajalla
kannattivat esim. stoalaiset ja epikurolaiset,
uudella-ajalla esim. Hobbes, La Mettrie,
Holbach, Moleschott, Büchner. —
Siveelliseltä näkökannalta katsoen m:lla usein
tarkoitetaan elämänkatsomusta, joka
pitää pääasiana itsekkään nautinnonhimon
tyydyttämistä. — Kasvatusopissa didaktinen
m. tarkoittaa kuolleen muistitiedon pänttäämistä
oppilaisiin. Vastakohta: didaktinen
formalismi panee pääpainon ajatuskyvyn
muodolliseen kouluttamiseen, vrt. Materia.

Materialistinen historiankäsitys,
käsitys, jonka mukaan yhteiskunnallisen
elämän päätekijänä ovat taloudelliset
olot. ks. lähemmin Marx, Karl.

Materniteetti (lat.), äiteys. —
Materniteettiperiaate, oikeusperiaate, jonka
mukaan aviottoman lapsen ylläpitäminen
kuuluu yksistään äidille.

Mathesius [-tē’-], Juhana
(1709-65). virkamies, toimi 1735-41 suomenkielen
kääntäjänä Ruotsin kansliakollegiossa,
Tuomittu epäiltynä yhteydestä Venäjän kanssa,
myöh. Pohjanmaan lääninsihteeri ja varamaaherra.
— Mathesius, Pietari Niilo (1711-72),
Pyhäjoen kirkkoherra v:sta 1743, lääninrovasti.
Julk. väitöskirjan’’ ,,De Ostrobotnia",
täydensi Sursillien sukuluetteloa, harrasti
suomenkielen tutkimusta, valtiopäivämiehenä myssy.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>