Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 41-42 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mekong-Meksikko

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Mekong, Taka-Intian suurin joki.
Lähteet Tibetissä, laskee suuren suistoinaan
muodostaen Etelä-Kiinan mereen. 4,500 km.

Mekonium (kreik.), lapsenpihka.



Meksikko (esp. Méjico l. Mexico),
M:n liittotasavalta (Estados Unidos
Mexicanos) Pohjois-Amerikan eteläosassa


Vaakuna.

(Yukatanin niemimaa kuuluu Keski-Amerikkaan).
1,987,000 km². Suurimmaksi osaksi kuivaa,
laskujoetonta, reunavuorten ympäröimää
ylätasankoa; reunavuorilla korkeita tulivuoria
(Orizaba 5,550 m, Popocatepetl 5,452 m
Iztaccihuatl 5,286 m). Rannikko rämeistä,
runsaslaguunista, luonnonsatamia ei ole.
Kolme ilmastovyöhykettä: n. 500 m:n
korkeuteen ulottuva kuuma rannikkovyöhyke
(tierra caliente), jossa kuumetaudit
yleisiä, 500-1,500 m:n korkeudella
oleva lauhkea vyöhyke (tierra templada)
ja sen yläpuolella kylmä vyöhyke (tierra
fria). Sadeaika kesällä; keskiylängöllä
Sateentulo vähäinen. Rannikolla
reheviä aarniometsiä, kuivien ylätasankojen
kasvistolle ovat lukuisat erimuotoiset
kaktukset ja agavet leimaa-antavat.
— Asukkatta 14,₃ milj., niistä 20 %
valkoihoisia (euroopp. ja kreoleja), 36 %
intiaaneja, 44 % sekarotuisia (pääasiassa
mestitsejä); melkein kaikki room.-kat.
— Pääelinkeinot maanviljelys ja
Vuorityö. Maanviljelystä ovat viime aikoihin
asti haitanneet nurjat maanomistusolot.
V:n 1917 maareformiohjelman mukaan
on viime vuosina kumminkin suurtiloja
palstoitettu pienemmiksi. Vehnä ja maissi
pääviljalajit, sokeriruokoa, tupakkaa,
kaakaota, kahvia ja hedelmiä viljellään
melkoisesti, samoin agavea, josta saadaan
sisalhamppua ja ,,pulk"-juomaa.
Karjanhoito ylänköaroilla tärkeä. Vuorityön
päätuotteet hopea (M. on maapallon
ensimmäinen hopeantuotantomaa) ja
paloöljy (sen tuotannossa M. on toisella
sijalla). Suurteollisuus enimmäkseen
ulkomaalaisten käsissä. Tärkeimmät
vientitavarat: paloöljy, hopea, lyijy,
kupari, sisalhamppu, puuvilla, kahvi ja kulta.
Rautateitä n. 26,000 km. — Raha: peso
1. meksikkolainen dollari = 100 centavoa
= 1/2 amer. dollaria. — Valtiomuoto ja
hallitus. M:n liittotasavallan muodostaa
28 valtiota, 2 territoriota ja 1
liittopiirikunta (pääkaup. ympäristöineen).
Presidentin valitsee välittömästi kansa
4 v:ksi. Eduskunta 2-kamarinen: senaatti ja
edustajakamari. Edelliseen valitsee kukin
valtio (ja liittopiirikunta) 2 jäsentä,
edustajakamarin vaaliin äänioikeutettuja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>