Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 59-60 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meren ja lemmen aallot-Merenkulku

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Meren ja lemmen aallot,
Grillparzerin (ks. t.) näytelmä.

Merien tärkeimmät liikenneväylät.

Merenkulku l. meriliikenne,
vastakohtana maaliikenteelle myös
vesiliikenne. M:ua harjoittaa
kauppalaivasto, joka liikevoimaansa nähden
jaetaan koneella kulkeviin (höyry- ja
moottorialukset), purjealuksiin ja proomuihin.
— Viime vuosisadalla ensin höyryn ja
sittemmin moottorin käytäntöön ottaminen
sekä potkurin keksiminen ovat saaneet
aikaan suuren mullistuksen
kauppa-alusten kuljetusvoimaan nähden. Kun
1890 maailman kauppalaivastosta oli
purjealuksia 41,₄ %, 1900 23 % ja 1910
11 %, oli niitä 1922 vain 4,₇ %
Suomen kauppalaivaston vetomäärästä oli
1926 koneella kulkevia 25 %, purjealuksia
17 % ja proomuja (sisävesistön
puutavarain kuljetusaluksia) 58 %. —
Suomen lainsäädännön mukaan jaetaan
m. kulkuvesien mukaan sisävesi-
(sisäjärvi-, kanava-, joki- ja sisäsaaristo-),
rannikko-, itämeren-, pohjanmeren- ja
valtameriliikenteeseen, ulkomaan
lainsäädännössä yleensä pieneen ja
suureen rannikkoliikenteeseen ja
valtameriliikenteeseen. Jako on
tarpeellinen alusten rakenteen ja varustuksen
sekä päällystön ja alipäällystön pätevyyden
määräämisen vuoksi. Suomessa on
sisäjärvillä liikennöitävien väyläin pituus
n. 5,000 km. — Säännölliset laivalinjat
suom. tonnistolla ylläpidetään Suomesta
Tukholmaan, Tallinnaan, Kööpenhaminaan,
Stettiniin, Lyypekkiin, Bremeniin, Hulliin,
Lontooseen, Liverpooliin, Manchesteriin,
Rotterdamiin, Antverpeniin, Roueniin,
Riikaan sekä Argentiinaan ja Brasiliaan,
ulkomaisilla aluksilla useihin
Saksan ja Englannin sekä erinäisiin
Yhdysvaltojen satamiin. — Suomen
suurimmat laivanvarustajat ovat: Suomen
Höyrylaiva Osakeyhtiö (ks. t.) (F. Å. A.),
41 höyryalusta, joiden nettovetomäärä
on 26,015 rek.-ton., Gustaf Erikson,
Maarianhamina, 17 purjealusta, vetomäärä
26,331 rek.-ton. (maailman suurin
purjealusvarustaja), J. A. Zachariassen & C:o,
Uusikaupunki, 4 höyryalusta, vetomäärä
10,673 rek.-ton., Hugo Lundqvist, Vårdö,
7 purjealusta, vetomäärä 8,660 rek.-ton.,
A/B Finland — Amerika Linjen, Helsinki,
3 höyryalusta, vetomäärä 7,594 rek.-ton.,
ja A/B Naxos—Prince, Helsinki, 2 höyryalusta,
vetomäärä 5,982 rek.-ton. vrt.
Kauppalaivasto. V. 1925 Suomeen
saapuneet ja Suomesta lähteneet laivat:

Kansallisuus	Luku	Rek.-ton. netto
Tulleita:
Suomalaisia . . .	2,539	649,427
Saksalaisia . . .	1,730	1,085,225
Ruotsalaisia . . .	1,225	619,822
Muita . . .	2,188	1,532,256
Yhteensä	7,682	3,886,730
Lähteneitä:
Suomalaisia . . .	2,476	610,926
Saksalaisia . . .	1,697	1,078,385
Ruotsalaisia . . .	1,187	596,103
Muita . . .	2,158	1,515,411
Yhteensä	7,518	3,800,825

[Ahto, „Merenkulkuopas" (1926).]

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>