Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Meripelastuspalkkio-Merisota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
(s. o. pelastusrengasta, jonka alle on
kiinnitetty koppa tai säkki, mihin
pelastettava asettuu) voidaan vetää edes ja
takaisin. — M.-asemia toimii kaikissa
sivistysmaissa, vanhimmat Englannissa.
Suomessa on m.-toiminta helsinkiläisen
Suomen Meripelastusseuran (per. 1897)
johdossa. Tällä on kolme m.-asemaa
(Valassaaressa Vaasan ulkopuolella,
Lavansaaressa ja Hangon satamansa) sekä
haaraosasto Vaasassa.
Meripelastuspalkkio ks. Pelastuspalkkio.
Meripenikulma, yhden minuutin
pituus ekvaattorilla, = 1/4 maant.
penikulmaa, = 1,852 m.
Meripihka (saks. Bernstein),
sukupuuttoon kuolleiden, varhaistertiääristen
havupuiden pihkaa. Hartsimaista, tav.
keltaista, us. ruskeata, punaista tai
vaaleata, läpikuultavaa. Pihka on puiden
vioittuessa valunut suurin joukoin
maahan ja siinä voi olla hyvinsäilyneitä
kasvien ja pienten eläinten jäännöksiä.
Tärkeimmät m:n löytöpaikat ovat
Itämeren etelärannikolla, Frisches Haffin
ja Kurisches Haffin välillä olevat alueet;
sitä on sekä maalla (kaivoksissa,
tertiäärikauden glaukoniittihiekkakivessä,
n. s. sinisessä maassa) että rannikon
edustalla merenpohjassa, mistä sukeltajat
sitä nostavat. — Siitä valmistetaan
moninaisia koruesineitä.
Meripihkahappo, orgaaninen happo,
esiintyy meripihkaissa, saadaan myös
pelkistämällä omenahappoa ja viinihappoa.
Käytetään lääkkeenä ja valokuvauksessa.
— Meripihkavernissa, hartsin ja
meripihkan liuos kiehuvaan vernissaan, us.
tärpätillä ohennettu. Kestävä,
kallishintainen sivellysaine.
— Meripihkaöljy, meripihkan tislaustuote,
pistävänhajuinen öljy; lääkeaine.
Meriprotesti ks. Merivahinko.
— Meriraja, valtion alueen raja merellä
tai merenlahdella. Suomen alueveden
ulottuvaisuutta ei ole yleisillä
lainsäännöksillä määritelty. Tarton
rauhansopimuksessa on yleisenä ohjeena, josta
on kuitenkin useita poikkeuksia, ollut se,
että sopimusvaltioiden alueveden laajuus
Suomenlahdella on neljä meripenikulmaa
laskettuna rannikosta sekä, missä
saaristoa on, uloimmasta vedenpinnan yli
kohoavasta saaresta tai luodosta. M:n
käynti Suomen ja Ruotsin sekä Suomen
ja Norjan välillä on paraikaa vireillä.
Merirokko (Balanus), siimajalkainen
kalvoäyriäissuku, elää meressä kiviin,
paaluihin, leviin, jopa hummereihin,
valaisiin ja kilpikonniin kiinnittyneenä.
Ruumis kalkkilevyjen suojaama. Suomenkin
rannoilla.
Merirosvous, yksityisten henkilöiden
avoimella merellä harjoittama väkivalta
ja rosvous. Merirosvo eroaa kaapparista
siinä, että edellinen hätyyttää
rauhallisia merenkulkijoita omin valloin, kun
taas jälkimmäinen on saanut sotaa
käyvältä vallalta valtuuden anastaa
vihollisen kauppalaivoja (vrt.
Kaapparilaiva). Pelättyjä merirosvoja
esiintyy vielä tätä nykyä Länsi-Afrikan
rannikolla, Itä-Intian saaristossa, vieläpä
Kiinankin vesillä.
Merisaukko (Enhydris lutris), saukon
sukuinen, n, 1,2 m pitkä, Tyynenmeren
pohjoisosissa asustava petoeläin.
Arvokkaan turkkinsa vuoksi melkein
sukupuuttoon hävitetty.
Meriselitys ks. Merivahinko.
Merisiilit (Echinoidea),
piikkinahkaisluokka; tav. pallomaisia;
ihon kalkkilevyt liikkumattomasti 10:ssä
kaksoisrivissä, joka toisen rivin levyissä
reiät, joista imujalat tulevat esiin.
Levyjen pinnalla lukuisia piikkejä.
Pallon alapuoli hieman litistynyt, ja
siinä on suu; peräaukko vastakkaisella
puolella. Suussa 5 terävää kalkkihammasta
monimutkaisine kannattimineen ja
lihaksineen (n. s. Aristoteleen lyhty).
Useita lajeja Euroopankin rannikoilla,
Itämeressä ja sen lahdissa ei kumminkaan
ainoatakaan.
 |
Merisiili. Piikit vas. poistettu. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
