Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 81-82 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Merkinanto-Merseroiminen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Merkinanto, signaleeraus,
tiedon antaminen sovituin merkein, signaalein,
ihmisäänen kantaman ulkopuolelle. Merellä
käytetään vihellys- ja lyhtymerkkejä sekä
lippujärjestelmää, johon kuuluu 27
signaalilippua (alkumerkki ja aakkoset), ks.
Lippu, liitekuva. Näistä muodostettujen
ryhmien merkitykset löytyvät erikoisesta koodista,
signaalikirjasta. Rautateiden m.-järjestelmässä
käytetään lyhtyjä, lippuja, viittoja
(semaforeja) ja käsiä (optilliset merkit) sekä
viheltimiä, kelloja ja paukkusignaaleja
(akustiset merkit) ilmoittamaan vaihteen
asentoa, radan selvyyttä, varoitus- ja
pysähdysmerkkeinä, junan liikettä ja
liikkeellelähtöä ilmoittamaan, y. m.
Sotilas-m. on myös akustista (signaalitorvella
ja rummulla, myös tykillä) tai optillista
(kaksilippujärjestelmä, valosignaalit).
Kun m. kehitetään (käyttämällä tavaamista
tai morsemerkkejä) sellaiseksi, että sillä
voidaan ilmaista kaikkia, mahdollisia
ajatuksia, niin se lähenee sananlennättämistä.
vrt. Merkkitulet, Äänimerkit, Lennätin,
Morsen aakkoset.


Semafori, a pysähdysmerkki,
b tie selvä.

Merkitsevät numerot, likiarvossa ne
numerot, joiden tehtävänä ei ole luvun
suuruusluokan vaan sen suhteellisen
suuruuden määrääminen. Esim. luvuissa
347,000 ja 0,0000347 on kolme merkitsevää
numeroa, 3, 4, 7.

Merkitysoppi ks. Kielioppi.

Merkkausmuste, pesuvaatteiden
merkitsemiseen käytettävä muste. M:na
käytetään hopea-, platina- ja
kuparisuolaliuoksia (joista eroaa kankaan
syihin metallia), nokiväriä y. m.

Merkkikirves l. leimakirves,
kaadettavien ja metsästä poistettavien
puiden merkitsemiseen käytetty työase.
Kuva ks. Leimaaminen.

Merkkitulet, laivassa pidettävät
valomerkit. Konevoimalla kulkevassa
laivassa valkea tuli keulamastossa, vihreä
aluksen oikealla ja punainen sen
vasemmalla sivulla; lisäksi keskimastossa
(merialuksilla vapaaehtoisesti; sisävesillä
46 m pitkillä ja pitemmällä aluksilla
pakollisena) ylempänä toinen valkea tuli.
Purjealuksessa samat, mutta ei valkeita
tulia. Sen ohella käytetään eri m:ia
osoittamaan, että laiva on ankkurissa, ei
ole ohjausvalmis, toimii hinaajana, on
hinattavana.

Merkurialismi, elohopeamyrkytys.

Merkurius, kiertotähti lähinnä
Aurinkoa, merkki [Merkurius] . Mitat y. m. tärkeät suureet
Maan vastaaviin suureisiin verrattuina:
halkaisija 0,₃₇ (=4,700 km), massa 0,₀₆,
tiheys 1,₁, painovoima ekvaattorilla 0,₄₁,
keskimäär. etäisyys Auringosta 0,₃₈₇
(= 58 milj. km). Kiertää Auringon
ympäri 88 vuorokaudessa ja oman akselinsa
ympäri todennäköisesti samassa ajassa; ei
litistynyt. Rataellipsin kaltevuus 7°,
epäkeskisyys 0,206. M:ta on
vaikea havaita paljain silmin, se kun ei
koskaan etene 28° kauemmaksi Auringosta.

Merkuriyhdistykset, elohopeayhdistykset,
joissa elohopea on kahden arvoisena (esim.
merkurikloridi HgCl₂). —
Merkuroyhdistykset, elohopeayhdistykset,
joissa elohopea on yhden arvoisena
(esim. merkurokloridi HgCl).

Merle d’Aubigné [märl dobinjē’],
Jean Henri (1794-1872), ransk.-sveits.
reiormeerattu jumaluusoppinut. Kirjoittanut
2 laajaa uskonpuhdistusajan historiaa, joista
toinen suomen.

Merlin [məlin], walesilaisissa saduissa
esiintyvä taikuri, joka käyttää
taikavoimansa hyvän palvelukseen;
kirjallisuudessa us. käytetty aihe.

Meroë, muinaisetiopialaisen
valtakunnan pääkaupunki Nubiassa, Niilin
varrella; pyramideja ja temppelien raunioita.

Merogonia (kreik.), tumattoman,
siittiöllä hedelmöitetyn munasolunkappaleen
kehittyminen uudeksi yksilöksi. M. on
todettu mahdolliseksi m. m. merisiilin
muniin nähden.

Merovingit, frankkilaisvaltakunnan
ensim, hallitsijasuku 481-751, nimi
johtuu kantaisästä Merovech (Merovæus).
vrt. Frankkien valtakunta.

Merrimac [merimäk], 295 km pitkä
joki Yhdysvaltain koillisosassa; laskee
Massachusettsissa Atlanttiin.

Merry del Val [-ri], Raphael
(s. 1865), syntyperältään esp. kardinaali,
paavin valtiosihteeri 1903-14.

Merseburg [-rhj], kaup. Preussissa
Saalen varrella Leipzigistä länteen. Per.
n. 900; keskiaik. tuomiokirkko ja linna.
M:n lähellä on Leunawerke, kem.
tehdas, jossa amoniakkia valmistetaan
synteettisesti. 23,000 as.

Mersenne [-se’n], Marin
(1588-1648), ransk. jesuiitta ja ääniopin
tutkija. Osoittanut, miten värähtelevän
kielen värähdystaajuus riippuu sen
paksuudesta, pituudesta ja jännityksestä.

Merseroiminen, engl. John Mercerin
(1791-1866) keksimä tapa käsitellä
pumpulikuituja natronlipeällä. Pumpulikuidut
käsitellään väkevällä, kylmällä natronlipeällä
ja niiden kutistuminen estetään,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>