Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mersey-Mesimarja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
jolloin ne tulevat kiiltäviksi, lujemmiksi,
joustavammiksi ja värjäytyvämmiksi. Thomas
ja Prevost paransivat menetelmää (1890)
käyttämällä 1,26 ominaispainoista
natronliuosta. Barmenilainen tohtori Schreiner
täydensi keksinnön silkkikalanterillaan, joka
painaa merseroidun kankaan pintaan hienoja
viivoja (5-20 vakoa mm:lle); valon heijastuessa
näistä tulee kiilto voimakkaammaksi.
Näin valmistetaan esim. vuorisatiinit.
Mersey [məzi], joki
Länsi-Englannissa, laskee Liverpoolin ja
Birkenheadin alapuolella Irlanninmereen;
137 km. Lukuisia kanavia M:sta muihin
Englannin jokiin.
Mersina [-sī’-], Adanan (ks. t.)
satamakaup. Vähässä-Aasiassa, 9,000 as.
Merswin, Rulman (1307-82), saks.
mystikko, alk. strassburgilainen kauppias.
Merta ks. Kalastus (kuvasivu).
Mertainen, rautamalmialue
Jukkasjärven pitäjässä Pohjois-Ruotsissa,
Kiirunavaarasta kaakkoon.
Mertens, Eduard (1860-1919), saks.
kemigrafi, rakelkone-nimisen, syväpainomenetelmässä
käytetyn pikapainon keksijä.
Merthen [-tten], Eva (1723-1811),
„Suomen herttuatar", Turun pormestarin
tytär, skotl.-ven. sotapäällikön James
Keithin (ks. t.) rakastajatar. Sankarittarena
Topeliuksen teoksessa „Suomen herttuatar".
Merthyr Tydfil [məþətidvil]
l. M. Tydvil, kaup. Länsi-Englannissa,
Walesissa, Cardiffista pohjoiseen. Kaivoa- ja
metalliteoll. 85,000 as.
Meru. 1. M. l. Moero, järvi
Etelä-Afrikassa, Belgian Kongon ja britt.
Pohjois-Rhodesian rajalla. Sen läpi virtaa
Luapula. — 2. Tulivuori Itä-Afrikassa,
Kilima-Ndžarosta länteen, 4,730 m korkea,
Merv, keidas Turkestanissa Karakumin
erämaan eteläosassa, 3,700 km2. Asukkaat
turkmeeneja. Karjanhoitoa, mattojen
kudontaa. Keitaassa samanniminen kaup.,
jossa 15,000 as.
Mervi, maatila ja kylä Hattulassa,
Méryon [-riõ’], Charles
(1821-68), ransk. syövytystaiteilija; vars.
arkkitehtuurikuvia.
Mesa [mēsa], Moabin kuningas n. 850
e. Kr., soti Israelin kuningasta Joramia
vastaan. M:sta kertoo 1868 löydetyn,
nyt Louvressa olevan muistokiven teksti.
Mesa [mē-], meseta [-sē’-]
(esp. = pöytä), Pohjois- ja Etelä-Amerikan
tasaisista ylätasangoista käytetty nimitys.
M:t ovat syntyneet siten, että juokseva
vesi on alkujaan yhtenäiseen ylätasankoon
uurtanut syviä, jyrkkäseinäisiä kuiluja ja
näin jakanut sen lohkoihin.
Mesaani (it.-ruots.), kahvelipurje
m.-mastossa, s, o. kolmimastoisen aluksen
perämastossa.
Mesaba [-sā’bə], Yläjärven rannalla
Pohjois-Minnesotassa Yhdysvalloissa oleva
alue, jossa jano metallinpitoisia vuoria; us.
suomalaisten maanviljelyssiirtoloita; sen
kaivoiskaupungeissa Virginiassa, Evelethiissä,
Hibbingissä, Elyssä y. m. tuhansia suomalaisia.
Mesallianssi (ransk.), epäsäätyinen
avioliitto, avioliitto itseään alempaa
säätyä olevan kanssa.
Mesdag, Hendrik Willem
(1831-1915), holl. merimaalari. Lahjoitti
omistamansa arvokkaan taidekokoelman
valtiolle (Mesdagin museo, Haagissa).
Mešed, kaup. Koillis-Persiassa. Suuri
pyhiinvaelluspaikka. Käsiteollisuutta. 65,000 as.
Mesembryanthemum cristallinum,
jääruoho, Aizoaceæ-heimoon kuuluva,
koristuskasvina viljelty ruohokasvi, jonka
lehdissä meheviä, rakkomaisia,
jääkiteiden tavoin kimaltelevia karvoja.
Mesen (ven. Meze’nj), joki
Pohjois-Venäjällä, laskee Vienanmereen, 850 km.
Mesenaatti, henkilö, joka
taloudellisesti tukee tieteitä tai taiteita,
vrt. Mæcenas.
Mesenkyymisolut ovat imettäväisten
alkion gastrula-asteen entodermin ja
ektodermin väliin työntyneitä irrallisia
soluja, joiden muodostamasta solukosta
kehittyvät m. m. lihasto, tuki solukot
ja veri.
Mesenterium (kreik.), suolilieve (ks. t.).
Mešhed Husein, Kerbela (ks. t.).
Mesi, hunaja (ks. t.).
Mesikaste, kasvien pinnalla esiintyvä
sokerinpitoinen neste; m. voi olla lehtien
itsensä erittämää ainetta, lehtikirvojen
ulostusta, torajyvä- y. m. sienien
huovaston eritteitä.
Mesikkä (Melilotus), palkokasvien
heimoon kuuluvia ruohokasveja, joilla
3-sormiset lehdet. Suomessa yleisimmät lajit:
valkokukkainen valko-m. (M. albus)
ja keltakukkainen rohto-m.
(M. officinalis).
Mesimarja, maamuurain
(Rubus arcticus), vattupensaan sukuinen
punakukkainen ruoho, hedelmä kerrottu
luumarja, tummanpunainen, erittäin
hienomakuinen. Hedelmistä valmistetaan
hilloa ja mehua. Suomiessa koko maassa,
eteläosissa kumminkin huonosti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
