Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Metallikuningas-Metallit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
y. m. yhdistysten ominaisuus, joka
johtuu sileän pinnan suuresta
heijastuskyvystä.
Metallikuningas, regulus, malmeja
sulatettaessa saatu puhdas metalli.
Metallilanka. Rauta- ja teräslangat
valssataan pikavalsseissa n. 5 mm:n
paksuisiksi. Ohuemmat langat vedetään
Metallilangan
vetoreikä.
kelapenkeissä, myöstetään ja puhdistetaan
välillä. Kupari- ja messinkilangat vedetään
levystä leikatusta kaistaleesta. Hienot
langat vedetään rubiini- tai safiirikivireikäin
läpi. Lyijylangat valmistetaan puolisulasta
lyijystä, joka puserretaan pyöreän reiän
läpi. — Metallilankaverkko, messinki-
tai rautalangasta joko kutomalla tai punomalla
valmistettu kudos; käytetään seuloihin ja
siivilöihin. Tiheys ilmoitetaan lankaluvulla
tuumaa kohti. Häkkeihin ja aitoihin käytetään
galvanoidusta rautalangasta punottuja verkkoja.
Raudan aluminoiminen.
Metallinruiskutus, sveits. ins. M. U.
Schoopin keksimä menetelmä päällystää
esineitä metallilla. Erikoisessa pistolissa
kaasuliekki tai sähkövirta sulattaa
metallilankaa (joiskus -jauhetta). Sulat
pisarat sinkoavat paineilman vaikutuksesta
päällystettävän esineen pinnalle, kohdaten
sen n. 60-70° keskilämpöisenä suihkuna
ja muodostaen yhtenäisen metallikerroksen.
Menetelmä on galvanoimista etevämpi siinä,
että metallipäällystys tulee tiiviimpi
ja kovempi ja voidaan sovittaa metallille,
kipsille, puulle, paperille y. m. (esim.
0,03-0,06 mm kuparipäällystys
puukatolle). Tähänastisista käytännöistä
mainittakoon keittoastioiden päällystys
aluminiumilla, aluminiumin kuparoiminen,
kaikenlaisten esineiden sinkillä
päällystäminen, tinaaminen ja kuparoiminen,
taide-esineiden (esim. kipsisten)
päällystäminen ja jäljentäminen,
lentokonepotkurin metallilla päällystäminen,
hyvän kontaktin aikaansaaminen sähköjohdoissa,
kuluneiden turbiininsiipien korjaus.
Metallinruiskutuspistolin
ja sen toiminnan kaavakuva.
Metallinvärjäys tapahtuu joko
kuumentamalla metallin pintaa, jolloin ilman
happi aikaansaa n. s. päästövärin, tai
metallisuolaliuosten ja happojen avulla.
— Galvanokromiassa toimitetaan
värjäys galvaanisen virran avulla.
[Nykänen (1922).]
Metallisaippua, liitua, savea tai
punamultaa sisältävä saippua, jota käytetään
metallien puhdistukseen.
Metalliseos, lejeeraus (ks. t.). —
Metallisoiminen, metallilla
päällystäminen, ks. Galvanoplastiikka,
Metallinruiskutus.
Metallit. Teoll. Metallilejeerauksien,
kuten pronssin, messingin, laakerimetallin, nimitys.
— Kem. Ne alkuaineet, joilla on emäksinen
luonne (muodostavat, hydroksyyliin yhtyessään,
emäksiä ja, korvatessaan happojen vedyn, suoloja).
M:n ionit ovat positiivisesti sähköisiä.
Vastakohta: epä-m., metalloidit.
M:lla on yleensä voimakas (metalli-) kiilto,
ovat ohuina levyinäkin läpikuultamattomia,
johtavat hyvin lämpöä ja sähköä (ensiluokan
johtajia), useimmat taottavia. M. jaetaan kem.
ominaisuuksiensa mukaan ryhmiin, esim. alkali-m.,
maa-alkalit, rautaryhmä, platinaryhmä;
ominaispainon mukaan keveihin (alle 5) ja
raskaisiin m:hin (edellisiä ovat alkali-,
maa-alkali- ja maa-m., esiintyvät
luonnossa suoloina; jälkimmäisiä tavataan
sekä pelkkinä että sulfideina ja
oksideina). Jalo-m:hin luetaan kulta, hopea
ja platina-m., jotka eivät hapetu ilmassa
eivätkä liukene tavallisiin happoihin,
muut ovat epäjaloja. Raja ei kuitenkaan
ole jyrkkä. M. voidaan nimittäin
ryhmittää liukenemispaineen mukaan seur.
jännityssarjaan: K, Na, Mg, Al, Zn, Fe,
Sn, Pb, [H], Sb, Cu, Hg, Ag, Pt, Au,
joista kaliumilla (K) on suurin
liukenemispaine, t. s. se on voimakkaimmin
elektropositiivinen. Aine, joka on
sarjassa vasemmalla, saostaa oikealla olevan
aineen metallisena sen suoloista, itse
liueten suolaksi. Ne m., jotka ovat
vasemmalla vedystä (H), liukenevat happoihin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0055.html
