- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
103-104

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Metso-Metsä

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


ollut suuri merkitys immuniteettiopin
kehittymiselle. Tutki vanhenemisen syitä,
otaksui sen joihtuvan eräiden suolessa
elävien bakteerien aiheuttamasta myrkytyksestä
ja luuli bulgaarialaisella hapanmaidolla
voitavan tuhota nuo bakteerit. Sai 1908
Nobelin lääket. ja fysiol. palkinnon.

illustration placeholder

I. I. Metšnikov.

Metso (Tetrao urogallus), suurin
maamme kanalinnuista, uros 85-100 cm
pitkä, 4-6 kg:n painoinen, naaras,
koppelo, 60-65 cm pitkä, 2,5-3 kg:n
painoinen. Uros selkäpuolelta ruskeahko, pää
ja kaula siniharmaat, rinta vihreä,
metallihohtoinen; vatsapuolella valkoista,
samoin on mustassa pyrstössä valkoisia
viiruja ja täpliä. Koppelo (naaras) on
kellanruskean, mustan ja valkoisen kirjava.
Elää mieluimmin suurissa vuorisissa
havumetsissä. Syö poikasena hyönteisiä,
sittemmin marjoja, talvella silmuja ja
männynneulasia. Moniavioinen; kuuluisa
keväisistä soidinmenoistaan. Pesä on
matala kuoppa maassa; munia 5-12,
vaaleankeltaisia, ruskeatäpläisiä.
Rauhoitettu: koppelo joulukuun 1 p:stä ja
urosmetso maaliskuun 1 p:stä elokuun 31
päivään, ks. värikuvaliitettä Lintuja.

Metsu [-sȳ], Gabriel (1629-67),
holl. taidemaalari. Pienikokoisissa tauluissaan
kuvannut aikalaistensa seurustelutapoja.

illustration placeholder

Metsu: Kirje.

Metsys, Quinten ks. Matsys.

Metsä, kasviyhdyskunta, jonka
pääasiallisen kasvillisuuden puut
muodostavat; m:iin laajemmassa merkityksessä
kuuluvat pensastotkin. M. vaatii
menestyäkseen, että maakerroksissa, joihin
puiden enimmät hienot juuret tunkeutuvat,
on vuoden umpeen riittävästi kosteutta.
M:t vaihtelevat sangen paljon
puulajikokoomukseltaan ja ryhmitetään
seuraaviin biologisiin päätyyppeihin. A.
Troopillisissa maissa: 1. Sade-m:t
(troopilliset aarnio-m:t), maapallon
saderikkaimmissa seuduissa. Niille on
ominaista kasvun rehevyys, lajirunsaus,
tiheys, kiertelevät liaanit ja kauniskukkaiset
päällysvieraat. — 2. Monsuuni-m:t,
edellisten molemmin puolin ajoittaisen kuivuuden
vaivaamissa seuduissa, jonkin verran
matalampia, harvempia kuin sade-m:t,
liaaneja ja päällysvieraita vähemmän,
puut vain sateiseen vuodenaikaan
lehtisiä. — 3. Savanni-m:t, vielä
kuivemmissa seuduissa kuin monsuuni-m:t,
ainoastaan sadeaikaan lehtisiä ja
silloinkin lehdet suhteellisesti pieniä ja
nahkeita. M. yleensä lyhyttä, tav. alle 20 m,
harvahkoa, usein mutkarunkoista ja
puiden alla pitkä, kuivanluontoinen
heinäkasvillisuus. — 4. Piikki-m:t,
kaikkein kuivimmissa seuduissa, matalia,
pensasmaisia ja kuivanluontoisia tai hyvin
meheviä kaktus- tai agavemaisia, mutta
aina erittäin piikkisiä. — B. Lauhkeassa
ilmanalassa,
paitsi raja-alueilla
subtroopillisissa maissa troopillisiin
m:iin liittyviä m:iä, erotetaan:
1. Nahkealehtiset l. aina vihannoivat
lehti-m:t,
lauhkeiden vyöhykkeiden
lämpöisissä seuduissa, joissa jo selvästi
on huomattavissa ero talven ja kesän
välillä ja. joissa sadeaika on pääasiallisesti
talvella. M:t matalanpuoleisia, usein
pensasmaisia lehti-m:iä, puilla
pienenpuoleiset, nahkeat, kesän talven säilyvät
lehdet; myös jonkinverran havupuita
tavataan. — 2. Lehto-m:t,
kesävihannat m:t, pääasiallisesti lehti-m:iä,
kesällä lehdellisiä, talvella lehdettömiä.
Maa on pienien, ohutlehtisten ruohojen tai
lehtien peittämä, multakerros ohut, multa
mietoa. Tärkeimmät puulajit: tammi,
pyökki, kastanja, saksanpähkinä,
vaahtera, saarni, magnolia y. m.; usein
tavataan myös havu-m:iä. — 3. Kangas-m:t,
pääasiallisesti havu-m:iä, maapallon
pohjoisemmissa osissa yhtäjaksoisena,
leveänä vyöhykkeenä, etelässä vain
vuoristojen ylemmissä osissa. Maassa runsas
sammal- ja jäkäläkasvillisuus, multa
enemmän tai vähemmän hapanta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 12:55:22 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0060.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free