- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
105-106

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Metsäentomologia-Metsälaidun

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


kangasturvetta, vallitsevina puulajeina: mänty,
kuusi, jalokuusi ja lehtikuusi, lehtipuita
(koivuja, haapoja, leppiä y. m.) tavataan
runsaammin asuttujen seutujen läheisyydessä.
— 4. Tunturi-m:t, m:n rajalla
tunturi- ja tundravyöhykettä vastassa,
harvapuisia, sangen matalia, pensasmaisia.
[Cajander, „Metsänhoidon perusteet" I (1916).]

Metsäentomologia, metsähyönteistiede,
selvittelee metsän tuhohyönteisten elämää,
vahingontekoja ja vastustamiskeinoja. [Saalas
(1924), „Metsiemme tärkeimmät tuhohyönteiset ja
niiden torjumisesta" (Oma Maa IV, siv.
879-891, 1923).]

Metsähallinto, se hallinnon haara,
jonka tehtävänä on hoitaa, valvoa ja
edistää maan metsätaloutta. M:n toimintaa
ohjaa ja suunnittelee Maatalousministeriön
alainen Metsähallitus. Metsähallituksen
päällikkönä on ylijohtaja ja häntä
avustaa apulaisylijohtaja. Metsähallitus
jakautuu valtionmetsäin jaostoon
ja yksityismetsäinjaostoon.
Edellisessä on neljä osastoa: arvioimisosasto,
maankäyttöosasto, insinööriosasto
ja
liikeosasto, joiden kunkin päällikkönä
on metsäneuvos. Yksityismetsäin jaostossa
on kaksi osastoa: yksityismetsäin
valvontaosasto
sekä virkatalo- ja
yhteisömetsäin hoito-osasto,
kummankin
päällikkönä ylitarkastaja. Metsähallituksen
alaiset maat on jaettu 4 piirikuntaan:
Perä-Pohjolan, Pohjanmaan, Länsi-Suomen ja
Itä-Suomen piirikuntiin, joissa asioita hoitavat
piirikonttorit. Piirikunnat ovat
edelleen jaetut tarkastuspiireihin ja näihin
kuuluvat valtion maat taas aluehallintoa
varten hoitoalueisiin, joiden taloutta
hoitavat aluemetsänhoitajat (Laki
metsähallinnon viroista ja palvelustoimista
3/6 1921; Asetus metsähallinnosta 3/6 1921,
muutettu 16/5 1924; Asetus metsähallinnosta
annetun asetuksen täytäntöönpanoista 3/6 1921;
Valtioneuvoston päätös, sisältävä metsähallinnon
johtosäännön 24/8 1922; Valtioneuvoston päätös
Metsähallituksen alaisten valtionmaiden
jakamisesta tarkaistuspiireihin ja
hoitoalueisiin 17/8 1922).

Metsähallitus ks. Metsähallinto.

Metsäherra, metsänhoitajan
kansanomainen nimitys.

Metsähiiri ks. Hiiret.

Metsäjasmiini (Philadelphus
coronarius), Saxifragaceæ
-heimoon kuuluva
valkokukkainen, hyvätuoksuinen pensas.
Puistoissa ja puutarhoissa koristuskasvina.
Kaukaasian ja Itä-Aasian metsissä
luonnonvaraisena.

Metsäkaava, mittakaava (1:8,000),
jota maanmittausohjesäännön mukaan
(15/5 1848) käytetään laajojen metsä- ja
takamaiden kartallepanossa.

Metsäkana, riekko, (ks. t.).

Metsäkantonit (saks. Waldstätte),
Sveitsin alkukantonit Uri, Schwyz ja
Unterwalden, joihin Luzern liittyi 1332.

Metsäkartta, metsätaloutta varten
tehty kartta. Meillä tavallisin
mittakaava 1:8,000.

Metsäkauris (Capreolus caprea),
Euroopan pienin ja yleisin hirvieläin,
n. 75 cm korkea, sirorakenteinen,
hoikkajalkainen, melkein hännätön.
Uroksella pienet, pystyt, liereät,
korkeintaan 8-10-haaraiset sarvet, naaras
sarveton. M. on kesällä ruosteenpunainen,
talvella ruskeanharmaa, vatsapuoli
vaaleampi; posket valkeat, takapuolessa
kesällä keltainen, talvella valkoinen
läiskä. Elää suurissa varjoisissa metsissä
perhekunnittain: uros, 2-3 naarasta ja
vasikat. Nopea juoksemaan, taitava hyppimään
ja uimaan. Etelä- ja Keski-Euroopassa,
Etelä-Ruotsissa. Liha maukasta.

illustration placeholder

Metsäkauris.

Metsäkeskus ks. Metsänomistajain
Metsäkeskus o.-y.


Metsäkissa ks. Kissa.

Metsäkorko, jäännös, joka saadaan
vähentämällä metsätalouden tuloista
suoranaiset menot, kun ei oteta huomioon
talouteen, kiinnitettyjen pääomien korkoa.

Metsäkoron kiertoaika on se kiertoaika,
joka antaa normaalitilassa olevalle
metsälle suurimman metsäkoron.

Metsäkoulu ks. Metsäopetus.

Metsäkylä, rautatieasema
Inkeroisten-Haminan radalla, Vehkalahdella,
13 km Haminasta.

Metsäkyyhkynen ks. Kyyhkyset.

Metsälaidun. Metsän käyttäminen
karjanlaitumena tuottaa metsätaloudelliselta
kannalta katsoen enemmän haittaa kuin hyötyä.
[Multamäki, „Metsälaiduntamisesta ja
hakamaiden hoidosta" (1916).]


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0061.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free